The Spy Who Dumped Me

Myötähäpeää herättävä vakoojakomedia ei naurata, eikä pääkaksikon kemia toimi.

17.8.2018 12:13
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 17.08.2018

Yleistäminen on melko tyhmää, mutta tiedättekö, mikä usein kertoo elokuvan laadusta? Trailereihin leikataan komedioiden hauskimpia kohtauksia, ja onkin melko karmea tilanne, mikäli edes traileri ei onnistu naurattamaan. Tämä on The Spy Who Dumped Me.

Otetaan heti alkuun muutama klisee: jätkä (Justin Theroux) jättää tytön (Mila Kunis) tekstiviestillä. Tyttö suuttuu ja haluaa kostaa ikävän tempun parhaan kaverinsa (Kate McKinnon) kanssa. Jätkä onkin vakooja, joka sotkee kaverukset kansainvälisten palkkamurhaajien ja agenttien sekasotkuun. Ja sitten lähdetään Eurooppaan katselemaan komeita ja eksoottisia maisemia. Tyttö tapaa pojan (Sam Heughan), ja välillä heitetään vähän läpändeerusta, hakataan ihmisiä ja tapetaan pahiksia.

Eikä siinä vielä kaikki! McKinnon on jälleen kerran oma itsensä eli naamaansa vääntelevä, kovaääninen ja törkysuinen friikki. Siis aivan sama rooli kuin muissakin leffoissa. Miten ihmeessä tälle naiselle annetaan edelleenkin töitä? Välillä heitetään feministivitsiä, toisinaan näytetään vähän tissivakoa, sitten penis, perse, kakka, oksennus, pieru, ripuli, koska miksipä ei? Kunisin hahmo kärsii huonosta itsetunnosta (koska on hieman luuseri) ja murjottaa läpi leffan. Hauskaako? No ei tasan ole.

Susanna Fogelin ohjaama ja käsikirjoittama komedia ei onnistu millään osa-alueella. Leffa on tylsä ja laahaava. Mutta ehkäpä rainan perisynti on kuitenkin se, etteivät Kunis ja McKinnon näytä oikein tulevan juttuun, kemiaa puuttuu. He eivät todellakaan ole mitkään BFF, ja täten myös komedian ajoittaminen kaksikon välillä ontuu. McKinnon tykkää improvisoida, jolloin Kunis menee täysin puihin, eikä Fogel ole huomannut sitä kuvauksissa. Voi raukka parkaa.

Elokuvaa vaivaa myös paikoittainen tosikkomaisuus. Se ei oikein tiedä mitä se haluaisi olla: vakoojaraina vai komedia. Ja miksi ihmeessä tällä kidutuksella on mittaa melkein kaksi tuntia? Katsoja anelee armoa viimeistään puolivälissä – ellei jo kuorsaa.

Myötähäpeän pitäisi syntyä vaivaannuttavista tilanteista, eikä siitä, että vitsit ovat niin huonoja. Tai siitä, että elokuva on vain niin huono. Mikäli haluat nähdä hyvän vakoojaleffan, mene katsomaan Mission: Impossible – Fallout. Ainakin sen vitsit naurattavat.

 

The Spy Who Dumped Me -elokuvan traileri

Lisää luettavaa