Homeros-kääntäjä ja Pennsylvanian yliopiston klassillisten kielten professori Emily Wilson jatkaa kovaa kritiikkiään Christopher Nolanin The Odyssey -elokuvaa kohtaan.
Uudessa The Atlantic –esseessään hän keskittyy Troijan hevosen esittämiseen, jonka hän katsoo vievän tarinalta sen inhimillisen ja moraalisen ytimen.
”Nolanin Trojan hevonen on kertomuksellisesti kuin ilmaa. Elokuva puhuu paljon arvoista ja sivistyksen rappeutumisesta, mutta on hajanainen ja sydämetön. Se viittaa ksenofobian ja väkivallan kritiikkiin, mutta asettuu ennen kaikkea syyllisen, traumatisoituneen soturin näkökulmaan – ei uhrien”, Wilson kirjoittaa.
Hän arvostelee erityisesti sitä, että elokuva keskittyy hevosen logistiseen liikuttamiseen, ahtaaseen sisätilaan, sekä liekehtiviin rakennuksiin, eikä ihmisten psykologiseen ja sosiaaliseen todellisuuteen.
“Sanallisesti meille kerrotaan, että ihmiset ovat tärkeitä; kuvallisesti meille näytetään, etteivät he ole.”
Wilson näkee ristiriidan dialogissa esiintyvien ”humanististen iskulauseiden” ja ”kameran pakkomielteisen spektaakkelinhakuisuuden” välillä.
”The Odyssey on visuaalisesti näyttävä, mutta emotionaalisesti tyhjä teos, eräänlainen Troijan hevonen itsessään: se väittää välittävänsä ihmisyydestä, mutta kätkee sisäänsä viestin, jossa koneet, liike ja tuho ovat tärkeämpiä kuin kärsivät ihmiset”, Wilson kirjoittaa.
Lähde: Comingsoon
