Nopeaa tekstitykistystä ja popkulttuuritietouden ilotulitusta – Gilmoren tytöt kertoo annetuista ja valituista perheistä

Hyväntuulinen ja lämminhenkinen draamasarja Gilmoren tytöt valloitti katsojat 2000-luvun alussa siinä määrin, että Netflix toi sarjan takaisin erikoisjaksojen muodossa kaksi vuotta sitten syksyllä.

Seitsemän tuotantokautta teki Gilmoren tytöt -sarjasta sellaisen hitin, että useimpien sarjan näyttelijöiden ansioluetteloissa sarja mainitaan edelleenkin ensimmäisenä ja monien näyttävät urat saivat sarjasta hyvän lähtölaukauksen.

Vuonna 2000 alkaneen The WB -kanavan sarjan yleissävy on positiivinen, sillä siinä seurataan erikoisen tavallisia ihmisiä arkielämässään, johon eivät kuulu murhamysteerit, yliluonnolliset tapahtumat tai dystopiset kauhukuvat.

Kahdestaan asuvat äiti ja tytär elävät omalaatuisessa pikkukaupungissa, jossa useimmat henkilöt ovat karikatyyrejä amerikkalaisesta elämänmenosta. Erilaiset yhteisötapahtumat rytmittävät arkea ja antavat usein koomisenkin taustan arjen tavalliselle toiminnalle.

Sarja lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa tytär on saman ikäinen kuin äitinsä oli hänet saadessaan. Tätä faktaa ei tuoda esille kovin korostetusti, mutta se luo pohjan sarjan juonelle.

Äiti ei kadu valintojaan mutta toivoo omalle tyttärelleen parempaa, joten hän tekeekin kaikkensa, jotta tyttärellä riittää vaihtoehtoja elämässään.

Gilmoren tytöt on täynnä naisia, jotka ovat heikkoja ja vahvoja sekä oman stereotypiansa maanrakoon polkevia.

Yleinen harhaluulo on, että sarjan nimi Gilmoren tytöt (Gilmore Girls) viittaa äitiin (Lauren Graham) ja tyttäreen (Alexis Bledel), mutta sarjan tekijät muistavat aina viitata myös kolmanteen Gilmoren tyttöön eli isoäitiin (Kelly Bishop).

Sarjan toinen yleissävy on vahva usko naisiin ja tasa-arvoon, vaikka näitä teemoja ei suoraan käsitelläkään. Ne ovat mukana kaikessa, mitä sarjassa tehdään, ja kaikessa, mitä katsojille tarjotaan.

Rakkaus ja sen saavuttaminen on sarjan kantava teema, mutta missään vaiheessa ei anneta ymmärtää, että sarjan naiset tarvitsevat rakkautta ollakseen kokonaisia. Kumppani on kiva juttu mutta ei koko elämä.

Gilmoren tytöt on luojansa näköinen sarja. Amy Sherman-Palladino on kävelevä popkulttuurisanakirja, jonka kädenjälki näkyy käsikirjoituksen hengästyttävässä tahdissa. Sivumääriä ovat kommentoineet kaikki sarjan tähdet poikkeuksellisen pitkiksi televisiosarjojen kaavamaisessa maailmassa.

Vaikka realistisuus on yksi tämän rakastetun sarjan perushyveitä, ovat päähenkilöt rakastettavan omalaatuisia ja tavoittamattomia joissakin kyvyissään.

Mikään roskaruoka ei ole liikaa näille naisille, jotka voivat katsoa elokuvia tai lukea kirjoja epäinhimillisiä määriä, eikä kukaan tunnu loukkaantuvan äidin äärisarkastisesta puhetyylistä, sillä pikkukaupungin sisäpiiri on se oma valittu perhe.

Yhtenä sarjan teemana onkin perhe ja sen ongelmallisuus. Annetun perheen kanssa riidellään ja rakastetaan, vaikka sitä ei aina itse valitsisikaan. Kontrasti valitun ystäväperheen kanssa näytetään useimmiten hyvässä mutta myös pahassa kolmannen Gilmoren naisen näkökulmasta.

Gilmoren tytöt on niitä nykyajalle harvinaislaatuisia televisiosarjoja, joista jää hyvä fiilis katsomisen jälkeen. Vaikka Netflix toikin sarjan takaisin neljän elokuvamittaisen erikoisjakson muodossa pari vuotta sitten, ei se tarkoita, että sarja pärjäisi enää nykyisillä shokeeraamista arvostavilla televisiomarkkinoilla.

Monen rakastama sarja se kuitenkin on – edelleenkin.

Gilmoren tytöt on katsottavissa kokonaisuudessaan Netflixin suoratoistopalvelussa sekä DVD-julkaisuina.

 

Aiheeseen liittyvät jutut