Night Visions -festivaalin vieraaksi saapuva Steve Oram on elokuvayleisöille tutuin Ben Wheatleyn ohjaamasta rikoskomediasta Sightseers (2012), jonka Oram käsikirjoitti vastanäyttelijänsä Alice Lowen kanssa. Komedian parissa uransa aloittaneen Oramin ensimmäinen pitkä ohjaustyö Aaaaaaaah! kertoo joukosta ihmisiä, jotka kirjaimellisesti käyttäytyvät kuin apinat.
Täytyy myöntää, että Aaaaaaah! on yksi oudoimmista elokuvista, mitä olen vähään aikaan nähnyt. Mistä ihmeestä oikein sait idean siihen?
Joo, näin monet sanovat! (naurua) Rakastan luontodokumentteja ja idea tuli yksinkertaisesti siitä, kun tajusin miten samankaltaisia olemme apinoiden kanssa. Ajatus siitä, että ihmisiltä otettaisiin pois puhuttu kieli ja annettaisiin heidän toimia yksinkertaisten otusten tavoin, sai minut nauramaan. Oikeastaan elokuva on hyvin Romeo ja Julia -tyyppinen tarina. Jos siis olisimme primitiivisempiä otuksia.
Elokuvassahan ei kuulla lainkaan ihmispuhetta. Miten sen apinakieli sai alkunsa?
Käytimme kielen kehittämiseen paljon aikaa. Työskentelin läheisesti jokaisen näyttelijän kanssa erikseen ja etsimme keinoja, jotta kielestä ei tulisi liian vitsikästä tai siansaksaa. Jokainen näyttelijä kehitti tapansa olla ”oma apinansa”. Se oli kuin opiskelutehtävä, itsensä ilmaisemista ilman sanoja. Puhutut äänteet eivät siis tarkoita mitään erityisiä sanoja.
Oliko vaikea saada näyttelijät olemaan puhumatta ja pysyttäytymään ääntelykielessä?
Itse asiassa se oli todella helppoa! Kaikki omaksuivat sen nopeasti ja pitivät sitä hauskana. Muutaman kuvauspäivän jälkeen jokainen, jopa äänimies ja puvustaja, puhui kuin apina. Siitä tuli toinen luonto todella nopeasti, mikä oli mielenkiintoista ja nautin prosessista suuresti. On uskomatonta miten paljon voi ilmaista ilman puhuttua kieltä.
Miten paljon elokuvasta syntyi improvisaation tuloksena?
Koko käsikirjoitus oli kirjoitettu englanniksi aivan kuin mikä tahansa käsikirjoitus ja siinä oli paljon dialogia. Harjoitteluprosessin aikana pikkuhiljaa heitimme tekstin pois ja näyttelijät muokkasivat vuorosanansa äänteiksi. Menetimme lopulta paljon materiaalia, koska osa saatiin luotua katseilla tai hyvin yksinkertaisilla äänteillä. Näyttelijät saivat ilmaista itseään haluamallaan tavalla ja minun tehtäväni ohjaajana oli pitää homma sellaisena että siinä on järkeä.
Mikä kuvauksissa oli hankalinta tai hauskinta?
Vaikein kohtaus oli ehkäpä juhlakohtaus, koska siinä oli paljon ihmisiä pienessä tilassa. Itse nautin eniten kohtauksesta, missä kaksi tyttöä joutuu vastaamaan teostaan myymälävarkauden jälkeen. Se oli ensimmäisiä kuvaamiamme kohtauksista ja rakastin sitä energiaa, kun kaksi tyttöä käyttäytyy hulttion lailla.
Väkivaltainen ja seksiä sisältävä elokuva ei sovellu ihan kaikille. Millaisen vastaanoton se on saanut festivaaleilla?
Vastaanotto on ollut mahtavaa. Olen ollut niin yllättynyt, miten paljon ihmiset ovat nauraneet festivaalinäytöksissä ympäri maailman. Tulin juuri takaisin Turkista. Olin hermostunut, koska heillä niin erilainen kulttuuri, mutta ihmiset siellä vain nauroivat. Onhan siinä tiettyjä kohtauksia, joita ei voi suositella herkkänahkaisille. Herkimmät eivät kestä esimerkiksi mainitsemaani kohtausta myymälävarkauden jälkeen. Se yleensä tekee heistä selvää.
Haastattelu: Päivi Laajalahti
Aaaaaaaah! nähdään Night Visions -festivaalilla, joka järjestetään 13.–17.4. 2016. Lisätietoja ja lippuja festivaalin sivuilta.