Night Visions -festivaali (9.–13.4.) on mahdollisuus nähdä Troma -studion elokuvia, joita ei usein Suomessa esitetä. Kysyimme Suomessa vierailevalta Lloyd Kaufmanilta ovatko ne puhtaasti amerikkalainen juttu, vai katsotaanko niitä jossain muuallakin.
Lloyd Kaufman ottaa elokuvat vakavasti vaikka hänen elokuvansa eivät vakavastiotettavia olisikaan.
– Niitä ei nähdä missään, koska Troma on mustalla listalla. Isot firmat päättävät mitä ihmiset näkevät, he omistavat teatterit. Ja mitä he eivät omista, he pystyvät kontrolloimaan. Sen vuoksi Troman tuntevat vain fanimme. Meillä ei ole pääsyä markkinoille, vain fanit ja internet.
Siitäkin huolimatta Kaufman on jaksanut häärätä elokuvien maailmassa jo kuudella vuosikymmenellä. Jokin siis pitää hänet vauhdissa vaikeuksista huolimatta.
– Rakastamme elokuvia ja fanejamme, ja he rakastavat meitä. Olemme luoneet ainutlaatuisen Troma-universumin, joka on tärkeämpää kuin Dorito-keksit ja Pepsi Cola markkinointikumppaneina. Kaikki on markkinointia, Cannesissa on kyse enemmän hajusteista ja asuista kuin elokuvista. Emme halua tehdä 90-minuuttista mainosta, kuten Lego-leffa. Olen varma, etta se on hieno leffa, mutta se kuvaa millaisessa maailmassa elämme.
Maailma on tosiaan muuttunut Troman alkuajoista.
Tromaversumissa Yhdysvaltojen presidentti on Lemmy.
– Kun Troma aloitti, indie-studio pystyi tienaamaan. 60-luvulta 70-luvulle pystyi pääsemään voitolle ja oli kilpailua. Nykyään isot firmat kontrolloivat kaiken pääsyn katsojille: teatterit, tv-kanavat. Jos ei ole osa niitä, joutuu mustalle listalle. On edelleen paljon indie-yrittäjiä, mutta kukaan ei kestä vuottakaan. He tekevät hyviä leffoja, mutta ne eivät pääse yleisön saataville, koska jos he eivät myy isolle firmalle, he eivät pääse televisioon, jossa rahaa tehdään. Meillä on faneja, ei paljon mutta lojaaleja, jotka pitävät meidät pinnalla. Kiitos internetin pystymme viestimään faneillemme. Kun kerromme, että siellä ja siellä on näytös, tupa on täynnä.
Ovatko tyypilliset Troma-fanit sitten muuttuneet vuosien myötä?
– Suurin ero on, että on minun ikäisiäni ja 13-vuotiaita. Kun aloitimme, meillä oli nuoria katsojia, nyt on kolme sukupolvea. Minulla on 20 000 twitter-seuraajaa, Stan Leella miljoona. Meillä on pieni fanikunta, mutta sitäkin lojaalimpi.
Kaufman toteaa teknisen kehityksen kuitenkin myös demokratisoineen elokuvan tekemistä.
– Kuka tahansa voi tehdä elokuvan, ja jos hänellä on kykyjä, vieläpä hyvän, mutta isot firmat syövät kaiken voiton. Jos ei halua imeä korporaatiomulkkua, voi jatkaa pikkuelokuvien tekemistä systeemin ulkopuolella. Pääset festareille, mutta sinulla on pakko olla päivätyö.
”Usko itseesi ja säilytä taiteellinen visiosi!”
Mitä neuvoja Kaufman siis antaisi elokuvan tekemisestä haaveilevalle innokkaalle suomalaisnuorelle? Hän aloittaa Shakespeare-lainalla.
– To thine own self be true, tee mihin uskot, älä tee tätä vain rahan vuoksi. Voit toki tehdä rahaa, mutta siihen on helpompiakin tapoja. Aika kuluu nopeasti, tee mihin uskot, pidä taiteellinen visiosi. Jos haluat rahaa, keksi uusi Facebook tai kehitä jokin applikaatio.
(EPISODI/Jouni Vikman)
Lue haastattelun toinen osa täältä.
Night Visionsin elokuvat, liput ja lisätietoja täältä.