Game of Thrones -sarjan viimeinen kausi pyörähti käyntiin huhtikuun puolivälissä. Ensimmäisessä jaksossa nähtiin lukuisia jälleennäkemisiä. Viimeksi kunnolla edellisen kauden lopulla Kings Landingissa nähty naisritari Brienne ei vielä ehtinyt saada omaa hetkeä valokeilassa. Episodi tapasi hahmoa esittävän Gwendoline Christien ja tämän oleellisimman aisaparin, Nikolaj Coster-Waldaun aka Jaime Lannisterin Lontoossa kauden avauksen alla.

Pääsiäisviikolla ohjelmistoon saapuu puolen tusinaa uutta elokuvaa. Ja jälleen kerran Episodin toimitus osoitti nuivan luonteensa.

Nuori mies pääsee unelmakaupunki Los Angelesin kulissien takaisen salajuonen jäljille neo-noirissa, jossa mysteeri on lopputulemaa kiehtovampi.

Muovisen oloisesta tietokoneanimaatiosta huolimatta uusi Asterix-seikkailu tavoittaa paikka paikoin alkuperäisten sarjakuvien tunnelmaa.

Keinotekoisesti osaksi Kirottu-universumia tungettu perhekauhu turvautuu äkkisäikytyksiin tunnelman rakentamisen sijaan – eivätkä nekään pelota ennakoitavuudessaan. Jos on nähnyt Itkevän naisen kirouksen trailerin, on nähnyt elokuvan kiinnostavimman hetken.

Ikä- ja identiteettikriisi, perhetragedia ja maailmanloppukin vielä menettelevät Episodin toimituksen mielestä, mutta teiniromanssit… Jotain rajaa!

Kuusikymppinen kotirouva jättää vuosikymmenien rutiininsa ja päätyy tuppukylään nuoriso-ohjaajaksi. Ilmiselvempien farssikuvioiden sijaan elokuva keskittyy sisäiseen kasvuun, mutta ei pyrikään muuksi kuin kevyeksi hyvän mielen ajankuluksi.

Vauhtia ja värejä pursuava mekastus sisältää paikoin pelottavien hahmojen ohella myös perhe-elämää koskettavia teemoja, jotka saattavat tuntua pienistä katsojista hyvinkin pelottavilta. Vanhemmat siis käyttäköön harkintaansa oman lapsen kyvystä käsitellä sellaisia – ja istukoon visusti jälkikasvun vieressä teatterissa.

Suurien tunteiden ja intohimon täyteinen draama on teemoiltaan kuin Twilight ilman vampyyreja. Nuoret pääosanesittäjät onnistuvat kuitenkin luomaan ennalta-arvattavaan teinidraamaan sympatiaa herättävän rakkaustarinan.

Roiskuttelevammaksi päivitetty sovitus sofistikoituneesta toimintafantasiasarjakuvasta on suositeltavaa katsottavaa kaikille, joilla on huono elokuvamaku.

Episodin toimitus ei päässyt yksimielisyyteen: onko Shazam! erittäin hyvä vai ”vain” ihan hyvä. Se päihitti toimituksen tähdissä kuitenkin ohjelmistossa olevan toisen supersankarileffan, Captain Marvelin.

Jafar Panahin pitkästä aikaa perinteisin elokuva jatkaa lempeän ja rauhallisen tarkkailijan roolia, vaikka taustalla häämöttää tukahduttavan yhteiskunnan uhka.

Hienovaraisesti kantaa ottava koko perheen elokuva on ennemmin omillaan toimiva päivitys kuin pelkkä uudelleenfilmatisointi.