Valkoinen nauha

10.3.2010 17:49
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 12.03.2010

Itävaltalaisohjaaja Michael Haneken (s. 1942) uusin pitkä elokuva Valkoinen nauha on ehtinyt jo kiertää teattereita maailmalla ja kerätä palkintoja. Cannesissa Valkoinen nauha voitti Kultaisen Palmun. Elokuva edusti Oscar-kisassa Saksaa parhaan vieraskielisen elokuvan sarjassa.

Meillä Valkoinen nauha on nähty Espoo Cine -festivaalin ohjelmistossa viime elokuussa. Aluksi näytti siltä, että Valkoinen nauha jää vaille laajempaa levitystä Suomessa, mutta onneksi se vihdoin saatiin teattereihin.

Valkoinen nauha on Haneken tuotannossa poikkeuksellinen historiallinen draama. Hänen aiemmista elokuvistaan tutut teemat ovat kuitenkin mukana. Haneke on toistuvasti käsitellyt elokuvissaan ihmisluonteen pimeää puolta, pahuutta ja väkivaltaa. Siitä ovat tunnetuimpia esimerkkejä elokuvat Benny’s Video (1992), Funny Games (1997) ja sen englanninkielinen uusintaversio (2008), Pianonopettaja (2002) sekä Kätketty (2005).

Valkoinen nauha sijoittuu 1900-luvun alun Pohjois-Saksaan, pieneen protestanttiseen kyläyhteisöön. Kylän opettaja (Christian Friedel) on yksi elokuvan keskushenkilöistä. Hän toimii myös kertojana (äänenä Ernst Jacobi) ja muistelee tapahtumia vuosikymmenien jälkeen.

Kylällä on kolme johtohahmoa: paroni (Ulrich Tukur), lääkäri (Rainer Bock) ja pastori (Burghart Klaussner). Vallanpitäjät kohtelevat kyläläisiä julmasti ja käyttävät heitä hyväksi.

Elokuvan nimi tulee nauhasta, jota pastorin lapset joutuvat pitämään käsivarressaan. Nauha on merkki pyrkimyksestä sielun puhtauteen ja samalla muistutus syntisyydestä.

Kylässä alkaa tapahtua salaperäisiä onnettomuuksia ja outoja asioita. Lääkäri loukkaantuu, kun hänen ohjastamansa hevonen kompastuu puiden väliin kiinnitettyyn metallilankaan. Kätilön vammainen poika pahoinpidellään julmasti.

Kuten Haneken tyyliin kuuluu, mitään selkeitä vastauksia tapahtumille ei anneta. Hänelle ei tunnu olevan tärkeää kertoa kuka on syyllinen yksittäisiin tapauksiin – eikä sillä ei itse asiassa olekaan suurta merkitystä. Laajempana selityksenä elokuvan lopussa kerrotaan tulossa olevasta ensimmäisestä maailmansodasta. Euroopassa alkava maailmanpalo on tavallaan osa samaa pahuuden aaltoa, joka kylää koettelee.

Valkoisen nauhan mustavalkoinen kuvaustyyli tuo mieleen vanhat valokuvat, jotka ovat heränneet henkiin. Käsikirjoitus sisältää valtavan määrän tasoja ja psykologisia ulottuvuuksia. Valkoinen nauha on mestarin kädellä ohjattu elokuvatyö, joka jättää katsojalle paljon pohdittavaa pahuuden luonteesta.

Lisää luettavaa