Viggo Mortensenin esikoisohjaus on hallitusti tehty draama, jossa ankaran isän varjo vaikuttaa vielä keski-ikäisenä. Vahvan elokuvan tehnyt Mortensen urakoi ohjaajana, tuottajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana ja säveltäjänä.

Dokumenttielokuva kertoo tarinan live-roolipelaamisella traumojaan hoitavasta nuoresta naisesta. Tarina on sympaattinen ja tarkoitettu voimauttavaksi, mutta jää hieman hajanaiseksi ja valjuksi.

Tanskan katsotuin elokuva vuosikymmeniin on animaatio – mutta ei lapsille suunnattu sellainen. Jotain sen viehätyksestä saattaa jäädä siirtymättä kulttuurirajojen yli.

Tanskalaiset tekevät mitä tanskalaiset tekevät parhaiten: tabuja kaihtamattoman komedian elämän ehtoopuolelta.

Pinnaltaan yhä nihilistisemmäksi yltyvä tarina sarjamurhaajasta sisältää useampia tasoja ja voimaantuu taideteoksena sitä enemmän mitä sen päähenkilö hajoaa henkisesti.

Kovan tason jatko-osa, jollaisia soisi tulevan useamminkin elokuvateattereihin. Se onnistuu olemaan hupaisa ja kepeä, mutta sillä on myös painavaa asiaa. On ok olla Emmet maailmassa, joka on täynnä Rex Dangervesteja!

Ali Abbasin ainutlaatuisessa peikkotarinassa ei enää olla Muumilaaksossa.

Pernille Fischer Christensenin elegantti draama kertoo Astridista ennen Lindgreniä.

Arto Halosen kansainvälisenä yhteistuotantona tekemä tosipohjainen jännitysdraama hukkaa kiinnostavia mahdollisuuksia mutta on kiehtovan aiheensa ansiosta mukiinmenevä eurojännäri.

Keskinkertaisen ihmissuhdedraaman näkemys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tuntuu aikansa eläneeltä.