Kaiken maailman uutisia – Tom Hanks ja Paul Greengrass palasivat yhteen

Vuonna 2013 ilmestyi ohjaaja Paul Greengrassin ja näyttelijä Tom Hanksin edellinen yhteistyö, moderneista merirosvoista ja heidän kanssaan aikaa pelaavasta rahtilaivan kapteenista kertova Captain Phillips. Elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien paras elokuva ja paras sovitettu käsikirjoitus. Kaksikon uutuus sijoittuu kauas siitä niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Tosipohjaisuus on silti edelleen jäljellä, kun Hanksin esittämä vuoden 1870 elävä uutistoimisto kiertää Yhdysvaltoja kertomassa suuresta maailmasta. Yllättäen hän saa holhottavakseen kymmenvuotiaan, pariinkin otteeseen juuriltaan revityn pikkutytön, System Crasherissa vaikutuksen tehneen Helena Zengelin.

Yhdysvallat jakautui maana. Vuosien konflikti myllersi yhteisöjä ja rikkoi perheitä. Sadattuhannet kansalaiset ovat kuolleet. Kaikkea informaatiota epäillään, eikä kukaan tiedä keneen luottaa. Osa kansasta tarttui aseisiin oman näkemyksensä puolesta ja tuli kukistetuksi.

Mutta nyt on vuosi 1870 ja sisällissodasta on viisi vuotta. Useammankin sodan veteraani, leskeksi jäänyt kapteeni Jefferson Kyle Kidd kiertää maata yhden miehen elävänä uutistoimituksena. Hän kertoo tuoreimmat (ainakin samalta vuosisadalta) uutiset presidenteistä ja kuningattarista, katastrofeista ja seikkailuista maailman laidalla eristäytyneiden yhteisöjen asukkaille.

Teksasin tasangoilla hän törmää kymmenvuotiaaseen Johanna-tyttöön, joka pitäisi kuljettaa asumaan tätinsä ja setänsä luo. Lapsi vain tappelee vastaan kaikin voimin, sillä kuusi vuotta aikaisemmin Kiowa-intiaanit kaappasivat hänet ja kasvattivat omanaan. Johanna ei siis tunne eikä halua hänelle tyrkytettyä valkoisten elämää, mutta vaihtoehtoja ei ole paljon sotilaiden tuhottua hänen heimonsa. Vastentahtoisesti Kidd lupautuu kuljettamaan lasta, ja niin alkaa kahden kodittoman matka halki laajan maan ilman yhteistä kieltä.

Mitä pienet edellä

Paulette Jilesin romaani News of the World ilmestyi vuonna 2016 ja keräsi nopeasti niin kehuja, palkkioita kuin valtavasti lukijoitakin. Lyyrinen, lumoava ja moraalisesti monitasoinen kuvaus sisällissodan jälkeisestä kaoottisesta Teksasista muodostui aavemaiseksi peilikuvaksi oman aikamme viime vuosista.

Päähenkilö, kapinallisvaltioiden puolella sotinut kapteeni Kidd etsii anteeksiantoa ja sovitusta kiertäessään ”uutistenlukijana” pienissä kylissä, joissa hänelle maksetaan lantteja kaiken maailman uutisten lukemisesta. Työ on yksinäistä ja juuretonta, mutta tarina kerrallaan hänellä on erityinen merkitys.

– Kun yhteiskunnan kudos on riekalaina, Kiddin kaltainen hahmo yhdistää omalla yksinäisellä tavallaan eristäytyneitä yhteisöjä toisiinsa, toteaa ohjaaja Paul Greengrass.

Elokuva kertoo kodin etsimisestä ja jonnekin kuulumisesta. Vaikka Kiddillä ja Johannalla on vuosikymmenten ero iässä ja elämänkokemuksessa eikä heillä ole yhteistä kieltä, kumpikin on kokenut musertavia menetyksiä. Kumpikin on niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisesti koditon. He edustavat kansakuntaansa, joka sisällissodan jälkeisinä vuosina etsii tietä takaisin itseensä.

– Sekä mies että tyttö ovat eksyksissä, vaikka eri syistä. Heidän yhteisen matkansa määränpää on oikeasti parantuminen, Greengrass sanoo.

Silloin – kuten nyt – amerikkalaiset joutuivat työstämään jotain kansakuntana menettämäänsä. Elokuvan mukaan usein yhteyden löytämiseen ei tarvita erikoisia johtajia vaan tavallisia ihmisiä. Tavallisia, rehellisiä, ystävällisiä ja rohkeita ihmisiä, jotka osoittavat mitä voimme olla, vaikka ajat olisivat synkät. Parantuminen alkaa yksilöistä.

Uusia vanhoja ympäristöjä

Tuottaja Gary Goetzman luki kirjan ja näki sen mahdollisuudet elokuvana. Hän myös ajatteli heti, että Kiddin rooli sopisi Tom Hanksille. Tämäkin innostui ajatuksesta.

– Uutistenlukijan elämä ja työ kiehtoi. Lukiessaan Kidd tarjosi niin illan viihdykettä kuin myös valaistumisen hetkia ihmisille, jotka olivat avoimia sille, mitä maailmassa tapahtui, näyttelijä toteaa.

Tuottaja Gail Mutrux oli ostanut option kirjan sovittamisesta, joten tahot ryhtyivät yhteistyöhön.

– Minuun teki vaikutuksen Odysseuksesta tuttu tematiikka. Johannan ja Kiddin matka kohti kotia ei vie heitä fyysiseen paikkaan vaan mahdollisuuteen vapautua kantamastaan traumasta, Mutrux kertoo.

Luke Davies värvättiin tekemään ensimmäinen käsikirjoitusversio, ja kun Greengrass lupautui mukaan, hän sovitti sen vielä omiin näkemyksiinsä.

Läpimurtoelokuvastaan Bloody Sunday (2002) lähtien ja Jason Bourne -jännäriensä kautta Greengrass, entinen journalisti ja dokumentaristi, on luonut lähes oman lajityypin luomistaan realistisista elokuvakokemuksista.

News of the Worldissa hän tarttuu itselleen uuteen alueeseen, Amerikan villiin länteen, ja tekee ehkä laaja-alaisimman ja tunteellisimman elokuvansa tähän mennessä.

– Minua on aina kiinnostanut pistää yleisö keskelle tapahtumia, oli kyse sitten merkittävästä tosielämän tapahtumista tai Bourne-maailman takaa-ajoista, ohjaaja-käsikirjoittaja kertoo.

Vuoden 2019 hyytävän 22 July -projektin jälkeen Greengrass kaipasi jotain aivan erilaista tekemistä.

– Lukiessani Jilesin hienoa kirjaa ihastuin siihen hyvin intuitiivisella tavalla. Plus että jokainen ohjaaja haluaa tehdä länkkärin villistä lännestä kaikkine mysteereineen ja seikkailuineen.

Tuotannon vetovoimaa lisäsi Hanksin lupautuminen mukaan.

– Tom on hieno näyttelijä ja niin mukava mies. Meillä synkkasi Captain Phillipsiä tehdessämme, joten se oli siinä. Parhaat päätökset tehdään vaistonvaraisesti; olin varma, että meillä olisi taas upeaa yhdessä. Hieman yllättäen myöskään tuottelias Hanks ei ollut aikaisemmin tehnyt lännenelokuvaa.

Systeemin murskaajat

Kidd on 63-vuotias sotaveteraani, entinen painotyöntekijä; Johanna Leonberger – tai Cicada – kymmenvuotias orpotyttö, yhtälailla eksyksissä. Heidän on askel kerrallaan löydettävä luottamus, jonka avulla he voivat pitää toisiaan hengissä. Heitä vastaan ovat niin vihamielinen maasto, murhanhimoiset lainsuojattomat kuin heidän omat kapinalliset sydämensä. Toisaalta epäsuhtainen pari kohtaa vaarojen ohella myös kauneuden ja yhteyden hetkiä.

Greengrass kuvasi lähes kronologisessa järjestyksessä, jolloin näyttelijäparin välille kehittyvä toveruus heijastui heidän hahmojensa välisessä suhteessa.

– Koimme yhdessä niin paljon: pölyä, lunta, sadetta, hiekkaa, hevosia… ja koko ajan Tom huolehti minusta, Helena Zengel kertoo.

– Hän kyseli, onko minulla kylmä, tarvitsenko jotain. Hän auttoi joka kohtauksessa ja puhuimme joka päivä, joten oli mukavaa tehdä hänen kanssaan elokuva, joka kertoo ystävyydestä.

Lumottuaan yleisöä lukemillaan tarinoilla Kidd on jatkamassa matkaa, kun hän törmää tragediaan. Lynkatun miehen romutetun kärryn jäänteiden joukossa on lapsi, elossa mutta järjiltään pelosta. Tämä paljastuu intiaanien kaappaamaksi saksalaissiirtolaisten lapseksi, joka pitäisi kuljettaa yli 600 kilometrin päähän ainoiden elossa olevien sukulaistensa luo.

Hanksia viehätti se, että Kidd oli helpon väkivallan aikaan tolkun ihminen.

– Pidin siitä, että Kidd käytti sanoja ja uutisia ja totuutta irtautuakseen olosuhteista, joissa moni muu länkkäri olisi tyytynyt aseiden paukutteluun. Kidd on vanha mies, joka on nähnyt mitä tapahtuu, kun antautuu pelolle, raivolle ja rotuvihalle. Hän on nähnyt elämää raaimmillaan ja järjettömimmillään, ja hän on saanut tarpeekseen sodasta. Silti hän on tavallaan edelleen keskellä sitä.

Voisi kuvitella, että olisi ollut haastavaa löytää tarpeeksi taitava ja kiehtova lapsinäyttelijä Tom Hanksin rinnalle, mutta Johannan etsiminen kävi sujuvasti. Greengrass oli jo varhain päättänyt haluavansa saksalaisnäyttelijättären, koska hahmolla oli siirtolaisjuuret. Gail Mutrux kysyi saksalaiselta tuottajaystävältään, tietäisikö tämä sopivia ehdokkaita. Tuttu mainitsi Helena Zengelin, ja Mutrux katsoi läpi haastattelun, joka osoitti tytön puhuvan hyvin englantia. Siinä Zengel jopa mainitsi rakastavansa ratsastamista. Sitten Mutrux katsoi System Crasherin ja suositteli sitä saman tien Greengrassille.

– Helenassa on oikeaa ainesta. Heti kun näin hänen hypnoottisen suorituksensa System Crasherissa, tiesin löytäneeni Johannan, Greengrass kuvailee. – Hän on vaistonvarainen, elinvuosiaan lahjakkaampi nuori näyttelijä, jolla on täydellinen ajoitus ja silmää yksityiskohdille. Ennen kaikkea minuun teki vaikutuksen hänen hallitsemansa laaja tunneskaala ja kuinka hän ilmaisee vain silmillään ja ruumiinkielellään. Se oli oleellista hahmolle kielimuurin vuoksi.

Tähti on syttynyt

Niin Kiddin kuin Johannan kohtalon selitys löytyy Teksasin menneisyydestä. Kiddillä se on kapina liittovaltiota vastaan, Johannalla valkoisten valloittajien hävittämien kiowa-intiaanien yritys paikata hupenevia rivejään kasvattamalla kaapattuja lapsia ominaan.

– Intiaanit tappoivat Johannan saksalaiset vanhemmat, kun hän oli nelivuotias. Hänet kasvatettiin kiowaksi, ja hän on unohtanut kaiken entisestä elämästään. Omasta mielestään hän on Cicada, kasvattivanhempiensa tytär. Nyt hän on menettänyt heidätkin ja hän on aivan yksin ja kauhuissaan, kun Kidd löytää hänet, Zengel kuvailee.

Zengeliin vetosikin hahmon sitkeys mahdottomissa oloissa.

– Tiukassakin tilanteessa Johanna on itsepäinen ja kapinallinen. Hän ei halua tulla ”sivistetyksi”, hän haluaa vain takaisin kiowien luo. Näin hänessä vähän itseäni, koska minäkin haluan tehdä asioita omalla tavallani ja voin olla melko itsepäinen.

Monille näytteleminen isossa amerikkalaistuotannossa samalla, kun vielä opettelee englantia, voisi käydä hermoille. Zengel piti sitä mukavana haasteena. Tuottaja Gary Goetzman näki Zengelissä jotain eräästä toisesta nuoresta näyttelijästä, jonka kanssa oli työskennellyt vuosia sitten tämän uran alussa.

– Helena muistutti minua Saoirse Ronanista, kun tämä alkoi päästä omilleen urallaan. Helenan asenne näyttelemiseen on samalla tavalla rento ja todellinen; hänen suorituksessaan ei ole minkäänlaista itsetietoisuutta.

Toimittanut Jouni Vikman
Haastattelut ja kuvat: Netflix

Aiheeseen liittyvät elokuvat