Kukaan ei katso sinua silmiin

Kiehtova kotimainen elokuva hurmaa ideoillaan ja tunnelmallaan, vaikka kokeellisen teoksen tarinankerronta jättääkin paikoin toivomisen varaan. (Ikäraja K-7)

26.4.2023 02:37
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 28.04.2023

Kukaan ei katso sinua silmiin -elokuva vaatii hieman tietoa lähtökohdista, jotta sitä voi täysin arvostaa. Ohjaaja Jesse Jalosen debyyttiteos on nimittäin hänen lopputyönsä Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen maisteriohjelmaan. Erikoisuutta lisää se, että kyseessä on suomalaisille elokuville hyvin epätyypillisesti fantasiaelokuva ja tietenkin myös se, että vain vähän päälle tunnin kestävä elokuva on kuvattu kokonaan yli kymmenen vuotta vanhalla Nokian C5-puhelimella. Pidä siis nämä seikat mielessä elokuvareissun aikana.

Kukaan ei katso sinua silmiin kertoo ”näkymättömistä ihmisistä”. Elokuvan maailmassa on ihmisiä, joita ei voi nähdä muuten kuin kameran takaa eikä kuulla kuin mikrofonin avulla. Elokuva seuraa muutamia toisiinsa liittymättömiä ihmisiä, jotka elävät muille ihmisille näkymättöminä. Tärkeimmät hahmot elokuvassa ovat yksinhuoltajaisä Tuomas (Arttu Timlin) sekä internetissä rakastunut Ninni (Ida-Maria Olva), joka pääsee tapaamaan ihastustaan, vaikkakin edelleen kameran takaa. Kumpikin hahmo on näkymätön.

Kukaan ei katso sinua silmiin on (kuten ehkä tekotavasta ja konseptista pystyy päättelemään) täysin omanlaisensa elokuva. Erikoinen konsepti ja rosoinen kuva aluksi vieraannuttaa, mutta kun katsoja tottuu niihin, elokuva tekee yllättävänkin suuren vaikutuksen. Elokuvan dokumentaarinen tyyli saa teoksen tuntumaan aidolta ja koskettavalta. Samalla se herättää kysymyksiä oikean elämän ihmisistä, joita ei nähdä, vaikka näkevä silmä heidät pystyykin tunnistamaan. Elokuva kysyy katsojalta, mitä näkeminen oikeastaan on. Ninnin poikaystävä Axel ei ehkä pysty silmillään näkemään Ninniä, mutta hän on samalla ainoa, joka on koskaan nähnyt, kuka Ninni on.

Elokuvan suurin vahvuus on sen tunnelma. Elokuva etenee lähes hypnoottisesti ja erikoinen kuvaus myös mahdollistaa totaalisen uppoamisen teoksen maailmaan. Tyyli muistuttaa paikoitellen esimerkiksi The Blair Witch Projectia. Vaikka Kukaan ei katso sinua silmiin ei olekaan Blair Wichin tapaan kauhuelokuva, se onnistuu olemaan aivan yhtä sykähdyttävä.

Myös kuvaajana toiminut Jesse Jalonen onnistuu taltioimaan maailman Nokian takaa kiehtovalla tavalla. Elokuvan kuvat tuntuvat tarkkaan harkituilta ja tukevat kokonaisuutta. Teos on täynnä pitkiä ottoja, joissa katsoja jää ihastelemaan yksityiskohtia ja pääsee täten maailmaan sisälle.

Kukaan ei katso sinua silmiin ei ole kuitenkaan täydellinen, vaan sitä vaivaa muutama iso ongelma. Vaikka Jalosen kuvaus erikoisella kameralla tekeekin siitä omanlaisensa, jatkuva rupuinen kuva alkaa myöskin paikoin hieman uuvuttamaan. Omaperäinen tyyli on ehkä elokuvan suurin vahvuus, mutta se ei tunnu aivan loppuun asti hiotulta.

Toinen elokuvan ongelma on valitettavan iso. Kukaan ei katso sinua silmiin nojaa niin vahvasti sen tunnelmaan, että tarina tuntuu välillä jäävän kertomatta. Sen päähenkilöt ovat kiehtovia ja näyttelijät tekevät erinomaista työtä, mutta hahmot eivät tunnu aivan kokonaisilta eikä heille ole tarpeeksi hyvin rakennettuja kaaria. He ovat vain kiintopisteitä, joiden kautta nähdään maailma sen sijaan, että heidän kautta kerrottaisiin tarina.

Useimmiten fantasiassa on helppo antaa anteeksi juoniaukot, mutta tällä kertaa ne ovat niin isoja, että ne jäävät väkisinkin hieman ärsyttämään. Katsojalle ei käy ihan selväksi elokuvan maailman säännöt, minkä takia muutama vastaamaton kysymys jää ärsyttämään. Miten näkymättömät ihmiset saavat rahaa? Näkevätkö he toisensa? Kuinka laajasti heidän olemassaolostaan tiedetään? Tällaiset kysymykset jäävät häiritsemään varsinkin, kun elokuva tuntuu antavan välillä hieman ristiriitaista tietoa niiden vastauksista.

Kokonaisuutena Kukaan ei katso sinua silmiin on silti ehdottomasti plussan puolelle jäävä elokuva. Se on kiehtova, omalaatuinen ja kaunis elokuva, joka pursuaa tärkeitä teemoja, vaikka niiden käsittely hahmojen kautta olisi voinut olla hiotumpaa. Suosittelen sitä lämpimästi erityisesti siksi, että se tuntuu kaikessa erilaisuudessaan hyvin raikkaalta geneeristen blockbustereiden seassa. Ja ottaen huomioon elokuvan lähtökohdat ja kuinka hienosti se toimii niihin nähden, niin uskon, että Jesse Jalosella tulee olemaan kirkas tulevaisuus.

Justus Elo

Lisää luettavaa