Laulu Marionille

/ GENRE ENSI-ILTA 19.04.2013 TÄHDET

Ohjaaja-käsikirjoittaja Paul Andrew Williams on tehnyt odottamattoman aluevaltauksen muutaman rikostrillerin ja kauhukomedian jälkeen. Laulu Marionille yhdistelee sympaattisesti viime aikoina pinnalla olleita kuoro- ja seniorielokuvan virtauksia.

Laulu Marionille käsittelee lämpöisesti luopumisen, kuoleman ja hyväksymisen kipeitä aiheita. Syöpää sairastava Marion on aurinkoinen ja elämänmyönteinen ikäihminen, rakastava ja huolehtiva aviomies Arthur taas äksy papparainen, joka ei hevillä hymyile. Arthurin suosikkiärsytyksiin kuuluu eläkeläiskuoro, jossa Marion laulaa. Heleän Elizabethin (Gemma Arterton) vetämä kuoro on Arthurin mielestä silkkaa itsensä nolaamista. Laulamisesta nauttivat seniorit päättävät osallistua kuorokilpailuun, mutta matkalla vartoo monta mutkaa.

Arthurin ja yksinäisen Elizabethin välille muodostuu epätavallinen ystävyyssuhde, kun kuoronörtti yrittää saada mököttävän vanhuksen ulos kuorestaan. Arthurilla on kehnot välit äkeään poikaansa (Christopher Eccleston), eikä suloisen lapsenlapsenkaan paapominen luonnistu noin vain. Vanhan koiran on pakko opetella uusia temppuja kuten pitkämielisyyttä ja anteeksi antamista.

Musiikkielokuvalta sopisi odottaa tarttuvampaa svengiä. Pakollinen montaasijakso on liian varovainen; vaikeuksista voittoon kulkevat elokuvat tuntuvat vaillinaisilta ilman kunnollista, Rocky-tyylistä höykytysvaihetta, jossa treenataan ennen kisoja niin että pallea tutajaa. Laulu Marionille myös pihistelee turhaan musiikkinumeroissa, sillä elokuvaa varten koottu seniorikuoro laulaa puhtaasti, pehmeästi ja hyvässä balanssissa.

Elokuva jää yleistunnelmaltaan hiukan värittömäksi. Kuorolaisten heppoiset karikatyyrit vievät elokuvalta syvyyttä enemmän kuin tuovat siihen huumoria. Hiljaisen karismaattisen Stampin Arthur kuitenkin kannattelee elokuvaaoivallisesti ja saanee viimeistään loppuhuipennuksessa paatuneenkin alahuulen väpättämään.



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa