Netflixin Luther: The Fallen Sun on malliesimerkki siitä, kuinka a-luokan tv-sarjasta saadaan käden käänteessä b-luokan elokuva, jonka kohtalona olisi ennen muinoin joutua julkaistuksi suoraan dvd:nä.
Alkuperäisen sarjan henki on kadonnut. Jäljelle on jäänyt pelkästään kliseitä ja pyrkimys muuttaa kiinnostava sarja massatuotannon suuntaan. Mieleen nousee ajoittain tuoreimmat Vares-elokuvat.
Luther-elokuva pyrkii epätoivoisesti olla jotain, mitä se ei ole: toimintaa James Bond -tyyliin, ei rikossarja monimutkaisesta poliisista. Kuin tekijät olisivat 007-kiimoissaan unohtaneet, että John Luther (Idris Elba) ei ole James Bond. Unohtivatko, mistä on kyse, vai halusivatko he tietoisesti muuttaa suuntaa?
Käsikirjoitus on yhtä kaamea kuin ohjaus. Kaikki henkilöhahmot ovat epäuskottavia: Andy Serkisin psykopaattipahis on kuin suoraan Bondin pelikirjasta, mutta hahmo koostuu pelkistä kliseistä. Kuten Lutherin pomo. Kaikki omaperäisyys on tiessään.
Jesse Raatikainen
Tähdet ★★
