Piirretyn Disney-klassikon lähes kuva kuvalta toteutettu fotorealistinen tietokoneversio tuntuu turhalta, mutta toisaalta vahva tarina ja hauskat hahmot kantavat uutuuttakin.

Loistava musiikki sekä ison kaliiberin käsikirjoittaja ja ohjaaja saavat heppoisasta Mitä jos -ideasta aikaiseksi sisältöään suuremmalta tuntuvan hömpän.

Juhannusviikolla ei ohjelmistoon poikkeuksellisesti tule yhtään uutta elokuvaa – jos ei lasketa seuraavan viikon ensi-iltojen muutamaa ennakkoa. Keskikesän juhlan kunniaksi keräsimme Episodin toimituksen suosikit -taulukkoon 31 parasta parhaillaan elokuvateattereissa pyörivää leffaa.

Edellisenä viikonloppuna ohjelmistoon peräti kuusi uutta elokuvaa, eikä oikein millekään riittänyt kovin paljon katsojia. Saa nähdä, mikä on tilanne nyt, kun tulokkaita on ”vain” kolme. Tosin niistäkin vain yksi on ison budjetin viihdeleffa.

Kaikkien aikaisempien Men in Black -elokuvien perusasetelmat, hahmot ja juonikuviot kopioiva uudelleenkäynnistys ei onnistu millään tasolla.

Australialaisanimaatio ei ehkä ole yhtä hienostunut ja viilattu kuin amerikkalaisserkkunsa, mutta se onnistuu hyödyntämään eksoottista alkuperäänsä.

Ilmeisesti joitakin tarinoita ei ole tarkoitettu kerrottavaksi onnistuneesti muussa mediassa. X-Men-sarjakuvien Pimeä Feeniks -klassikko lienee yksi niistä. Vain päällisin puolin nimensä mukaista sarjakuvaklassikkoa mukaileva filmatisointi tuhlaa hienon tarinan ja hyvät hahmot oudon väsyneeseen nahisteluun.

Edessä on jälleen superviikonloppu – muutenkin kuin siksi, että ohjelmistoon saapuu taas yksi supersankarileffa. Tarjolla on nimittäin peräti kuusi uutta nimikettä. Episodin toimitus löysi niiden joukosta jopa yhden ylitse muiden. Tosin mielipiteenjakajiakin löytyi.

Pääosanesittäjien kiistaton kemia ja älykästä navanalaisuuksiin yhdistävä huumori tekevät Long Shotista yhden parhaista romanttisista komedioista aikoihin.

Upeasti animoitu elokuva todistaa, että stop motion -animaatio oikein tehtynä on animaation paras muoto. Pölhön seikkailijan elokuva hauskuuttaa takuuvarmasti ainakin perheen pienimpiä.

Lapsille suunnatussa kiltteyden merkitystä saarnaavassa animaatiossa ei ole juuri täkyjä aikuisille, mutta se voittaa puolelleen sympaattisuudellaan.

Vannoutuneille hirviömätkeen ystäville avautuva elokuva näyttäytynee muille vain valtavien äänimassojen säestämänä tuhona ja kaaoksena.

Koulukiusaamisen vastainen ja yksilöllisyyttä ylistävä tarina onnistutaan typistämään mieleenpainumattomien laulunumeroiden paisuttamaksi lelumainokseksi.