Mestarillinen kuvaus nuoruudesta ja kasvamisesta nousee parhaimpien kotimaisten romaanifilmatisointien joukkoon.

Matka, jonka ei haluaisi päättyvän vaikka penkki on epämukava ja haisee todella pahalle.

Sorjosen pitkä elokuva jättää käyttämättä tilaisuuden nousta huippurikoselokuvien sarjaan. Se kaatuu heikkoon rytmiin, huonosti sommiteltuihin tarinankäänteisiin ja omaan nokkeluuteensa.

Keski-ikäisen naisen päihdeseikkailut Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa -tyyliin ilman sen ronskiutta ja rohkeutta.

Kiinnostava ja hienosti näytelty elokuva kompastuu teroittamattomaan käsikirjoitukseen.

Teemu Nikin uutukainen on kaavoista poikkeava rakkaustarina. Mutta miksi ihmeessä sokea mies ei halua nähdä Titanicia?

Kiinnostava ja jopa tärkeä aihe ei dokumenttia tee, jos elokuvassa ei ole varsinaista sisältöä.

Mainio komedia kertoo 1600-luvun startup-yrittäjästä, joka yrittää saada suomalaiset syömään uutta tulokasta, perunaa. Se hymyilee vinon lempeästi startup-kulttuurin omituisuuksille.

Lapinlahti – Tyttären äiti tuntuu ohjaajansa välityöltä, jonka aineksia ei saatu symbioosiin.

Farssisarjan kolmososa onnistuu lähes mahdottomassa: se alittaa aikaisempienkin osien hyvin matalalle asettaman riman. Huonoudessaan se on hyvin lähellä jo hyväksi muuttumista.

Nostalgiset nuorisolaissankarit Pertsa ja Kilu jahtaavat Arpinaamaa Kotkan merimaisemissa

Tervetullut dokumentti toisinajattelijasta, johon nationalistinen Suomi ei osannut suhtautua.

Tuore ja omaperäinen elokuva laukoo kritiikkiä somen voimasta aina omalle kotipesälle asti.