Supersankarielokuvista on olemassa superversiot – Teräsmies teki pitkän matkan valkokankaalle

Kaksi ensimmäistä Teräsmies-elokuvaa kilisytti teattereiden kassoja yli neljäkymmentä vuotta sitten. Haasteellisten tuotantojen seurauksena elokuvista nähtiin uusia versioita vielä tämän vuosituhannen puolellakin.

12.8.2022 09:00

Superman – Teräsmies ja Teräsmies II olivat isolla rahalla tehtyjä toimintaseikkailuja. Matka valkokankaille oli kuitenkin poikkeuksellisen kuhmurainen, eikä kummastakaan nähty alun perin ohjaajan tarkoittamaa versiota. Onneksi tilanne kuitenkin muuttui vuosikymmeniä myöhemmin. Tämän supersankarielokuviin keskittyvän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan noiden kahden ensimmäisen Teräsmies-elokuvan eri julkaisuihin.

Teräsmies niin kuin ohjaaja sen tarkoitti

Joulukuussa 1978 valkokankaat valloittanut Superman – Teräsmies oli massiivinen projekti ja 55 miljoonan dollarin budjetillaan kaikkien aikojen kallein elokuva. Ohjaaja Richard Donner sai tehtäväkseen työstää valtavasta käsikirjoituksesta kaksi elokuvaa molempia samaan aikaan kuvaten. Kun projekti kuitenkin venyi kuukaudesta toiseen ja budjetti kasvoi studion silmissä todella riskialttiiksi, sai Donner käskyn keskeyttää Superman II:n kuvaukset ja keskittyä ensimmäisen elokuvan valmistamiseen. Tässä vaiheessa toista osaa oli kuvattu jo 75 prosenttia.

Teräsmiehen ensi-ilta piti olla kesällä 1978, mutta lopulta 19 kuukautta kestäneet kuvaukset saatiin päätökseen vasta lokakuussa. Kuin ihmeen kaupalla tuottajien kanssa pahasti riitautunut Donner sai elokuvan valmiiksi joulukuuhun mennessä. Hän oli toivonut vielä puoli vuotta lisää aikaa, mutta antoi periksi, sillä hänellä oli sopimus, joka takasi hänelle oikeuden leikata elokuva mieleiseen muotoonsa – siinä ajassa mitä hänellä nyt oli käytettävissä. Lopullinen 144-minuuttinen teatteriversio oli ohjaajalleen varsin mieleinen.

Elokuvan restauroinnin yhteydessä vuonna 2000 sai Donner kuitenkin palata leikkauspöydän äärelle. Hän oli projektissa mukana noin vuoden ajan, ja sen hedelmänä syntynyt Special Edition (152 min) oli versio, jota hän kutsui todelliseksi Director’s Cutiksi.

Special Editionissa on muutamia erinomaisia lisäyksiä. Neuvoston ja Jor-Elin (Marlon Brando) välinen ensikohtaus sisältää merkittävää lisädialogia, jossa Jor-Elia uhataan ikuisella vankeudella haamuvyöhykkeellä. Hetkeä myöhemmin neuvosto huomaa, että Jor-Elin asuntoon keskittyy liikaa energiaa. Tämähän vaatii asian tutkimista. Noin puolen tunnin kohdalla olevassa kohtauksessa selviää, että nuoren Clark Kentin (Jeff East) pikajuoksun junan ikkunasta nähnyt pikkutyttö on Lois Lane – jonka näkemää isovanhemmat eivät tietenkään usko.

Puolessa välissä elokuvaa tulee yli kaksiminuuttinen uusi kohtaus, jossa Teräsmies (Christopher Reeve) keskustelee Jor-Elin kanssa. Isä neuvoo poikaansa, ettei tämä pysty auttamaan ihmisiä 24/7 ja että hänen tulisi pitää identiteettinsä salassa jo pelkästään oman turvallisuutensa vuoksi. Heti tämän jälkeen nähdään pieni lisäys, jossa tuntematon mies sanoo Kentille, ettei hän usko uutisten mainitsemaan lentävään mieheen. Loppupuolella tulee vielä toinen huomattava uusi kohtaus, jossa Lex Luthorin (Gene Hackman) piilopaikkaa etsivä Teräsmies saa tuta Luthorin virittämistä ansoista. Kahden ja puolen minuutin ajan Teräsmiestä ammutaan konepistooleilla sekä liekinheittimillä ja yritetäänpä hänet jopa jäädyttää – kaikissa kuitenkin epäonnistuen. Lisäksi loppuryminän aikana tulee parinkymmenen sekuntin lisäys, jossa näytetään Hollywood-kyltin juurella ongelmissa olevia partiotyttöjä.

Kaikki Special Editionin lisäykset ovat elokuvan kerrontaan sopivia ja tekevät katsomiskokemuksesta entistä rikkaamman. Näin ollen lisätyt minuutit eivät tunnu missään – päinvastoin.

Teräsmiehen pitkä televisioseikkailu

Richard Donnerilla oli Supermanin suhteen niin sanottu final cut -oikeus, eli hän sai päättää elokuvan lopullisesta leikkauksesta. Tämä koski kuitenkin ainoastaan teatterijulkaisua. Näin ollen tuottajat saivat käsitellä leffaa mielensä mukaisesti, kun kyseeseen tuli televisiossa esitettävä versio.

Vuonna 1982 ja sen jälkeen useita kertoja aina 1990-luvulle saakka etenkin Yhdysvaltain televisiossa esitettiin elokuvan kolmetuntista erikoisversiota. Siitä tuli fanien keskuudessa erittäin haluttu julkaisu, jonka videokaseteille tallennetut piraattiversiot kiersivät käsistä toisiin. Vuonna 2017 tapahtui kuitenkin ihme, kun Warner Brosin varastosta löytyi aivan sattumalta lyhentämättömän kansainvälisen televisioversion masteri kaikessa laajakangaskomeudessaan. Löytö oli merkittävä, sillä televisioversiota oli yleisesti näytetty muutaman minuutin verran lyhennettynä ja silloisille 4:3-muotoisille televisioille tarkoitetussa pan & scan -muodossa – josta puuttui siis lähes puolet alkuperäisen 2.39:1-formaatin kuvasta.

Warnerin vuonna 2017 julkaisema Superman the Movie: Extended Cut on 189-minuuttinen mammutti. Se sisältää Special Edition -versiossa nähtyjen lisäyksien ohella myös runsaasti muuta materiaalia. Valtaosa uusista hetkistä koostuu pienistä kohtauksien pidennyksistä: muutaman sekunnin pidemmistä otoksista ja siellä täällä kuultavista uusista dialogipätkistä.

Pitempiin muutoksiin kuuluu minuutin mittainen kohtaus teini-ikäisen Kentin lähestyessä jalkapallokenttää. Cheerleaderit, mukaan lukien Kentin ihastus Lana (Diane Sherry Case), harjoittelevat liikesarjojaan Kentin katsoessa vierestä. Lana saa muutenkin tässä versiossa toista minuuttia enemmän ruutuaikaa.

Kentin reissu Pohjoisnavalle on useita minuutteja pitempi, joskin perillä Jor-Elin dialogia on vain vähäsen enemmän. Kun Kent ja Lois Lane (Margot Kidder) hyppäävät työpäivän päätteeksi taksiin, esitellään tässä versiossa Otis (Ned Beatty) ensimmäistä kertaa. Hän kävelee hieman koomisesti pitkin katuja kahden etsivän seuratessa.

Piilopaikassa käytävä keskustelu Luthorin, Otisin ja Eve Teschmacherin (Valerie Perrine) välillä on yli kaksi minuuttia pitempi. Luthor käskee Otisia ruokkimaan ”lapset” samalla itse rauhallisesti pianoa soittaen. Myöhemmin saman porukan toteuttama ohjuskuljetuksen pysäytys, sabotointi ja tilanteen jälkipyykki sisältää yli viisi minuuttia uutta materiaalia.

Maanjäristyksen aikana nähdään runsaasti enemmän paniikinomaisia tilanteita ja onnettomuuksia. Muutamaa tökeröä erikoistehostetta paikkaa nippu erittäin onnistuneita sellaisia.

Lopuksi nähdään vielä yli minuutin mittainen kohtaus, jossa Teräsmies pelastaa Eve Teschmacherin Otisin tiputtaessa tämän ”lapsien” ruoaksi.

John Williamsin musiikkia rakastaville vielä tiedoksi, että tämän televisioversion alkutekstien aikana ei soi alkuperäinen musiikki, vaan ajoittain jopa kömpelösti editoitu versio. Siinä yhdistyvät alkuperäisen teatteriversion alku- ja lopputekstimusiikit. Outo ja selittämätön ratkaisu.

Toisen osan kahdet kasvot

Ylitsepääsemättömien erimielisyyksien takia Superman II:n ohjaksista potkut saanut Richard Donner oli ehtinyt kuvata elokuvasta jo kolme neljäsosaa, kun hänen tilalleen palkattu Richard Lester otti pestin vastaan. Lester ei ainoastaan kuvannut puuttuneita kohtauksia, hänen piti myös uudelleenkuvauttaa osa valmiista kohtauksista. Tämä johtui alan säännöistä, joiden mukaan hänet voitaisiin kreditoida ohjaajaksi ainoastaan mikäli hän olisi ohjannut elokuvasta vähintään neljäkymmentä prosenttia.

Elokuvaan käsikirjoitettiin uusia kohtauksia ja lopulta Lesterin ohjaustyö alkoi kaksi vuotta Donnerin toteuttamien kuvauksien jälkeen. Tästä johtuen muun muassa Christopher Reeve ja Margot Kidder näyttävät kohtauksesta toiseen erilaisilta aina hiuksista lähtien. Osa näyttelijöistä – etupäässä Gene Hackman – kieltäytyi uusintakuvauksista kunnioituksena Richard Donneria kohtaan, joten heidän kohtauksissa jouduttiin käyttämään samalta näyttäviä henkilöitä. Lopulta elokuva sai ensi-iltansa joulukuussa 1980 128-minuuttisena Lesterin versiona.

Richard Donner pääsi kuitenkin myöhemmin leikkaamaan elokuvasta oman versionsa. Vuonna 2006 julkaistu Superman II: The Richard Donner Cut työstettiin valtavana restaurointiprojektina. Se sisältää 116-minuuttisena käytännössä kaiken Donnerin 1970-luvulla kuvaamaan materiaalin. Jotta kyseisestä versiosta saatiin eheä, jouduttiin siihen ottamaan myös koekuvauksissa syntynyttä materiaalia ja Lesterin kuvaamia kohtauksia. Lisäksi kuvattiin muutamia täydentäviä otoksia.

Lois Lane ampuu Teräsmiestä – mutta vain Donner Cutissa.

The Richard Donner Cut (TRDC) alkaa kohtauksella, jossa on mukana Marlon Brando. Hän ei ollut teatteriversiossa laisinkaan nostettuaan syytteen tuottajia vastaan vaatien ensimmäisen elokuvan tavoin 11,75 prosentin osuutta Yhdysvaltojen teatterituotoista. Tämän jälkeen tulevat alkutekstit ovat perinteiset eivätkä sisällä teatteriversiossa olevia ensimmäisen elokuvan kertauksia.

Alkutekstien jälkeen Teräsmies ei teatteriversion tavoin pelasta Pariisissa pinteessä olevaa Lois Lanea. Sen sijaan nähdään kohtaus, jossa Lane oivaltaa Kentin olevan Teräsmies. Hän hyppää ikkunasta varmistaakseen asian, jotta Teris joutuisi pelastamaan hänet. Kent hoitaa kuitenkin tilanteen paljastumatta.

Lex Luthorin ja Otisin vankilapako on Donnerin versiossa parisen minuuttia pidempi. Sen sijaan sen jälkeen tuleva pariminuuttinen hetki, jossa Kent ja Lane saapuvat hääsviittiin, on poistettu. Myöskään kahta yhteensä yli neliminuuttista kohtausta, joissa Lane keksii Teräsmiehen identiteetin ja testaa tätä hyppäämällä Niagaran putoukseen, ei Donner Cutissa ole.

Luthorin ja Eve Teshmachen saapuminen Yksinäisyyden linnakkeelle on molemmissa versioissa erilainen. Teatteriversiossa se kestää neljä minuuttia, ja siinä paikalle saapuneet vierailijat näkevät kaksi Teräsmiehelle tarkoitettua viestiä. Toinen niistä on hänen äidiltään. Donnerin versiossa kohtaus kestää lähes seitsemän minuuttia ja siinä vierailijat näkevät Teräsmiehen isän.

TRDC sisältää runsaasti muitakin eroavaisuuksia. Se onkin käytännössä täysin eri elokuva teatteriversioon verrattuna. Koska kummassakin versiossa on omia mielenkiintoisia kohtauksia, kannattaisi ainakin Terisfanien tutustua molempiin. Peräjälkeen katsottuina kokemus on erittäin antoisa.

Seuraavassa osassa lisää supersankarielokuvien eri versioista.

MITEN NÄHDÄ ARTIKKELIN ELOKUVAT?

Superman – Teräsmies: Sekä alkuperäinen teatteriversio että Special Edition ovat saatavilla suomeksi tekstitettyinä blu-raylla ja dvd:llä, teatteriversio lisäksi UHD:llä. Extended Cut on julkaistu USA:ssa aluekoodittomana blu-rayna. Striimipalveluista Blockbuster, iTunes, Rakuten TV ja Viaplay tarjoavat teatteriversiota. HBO Maxilta näkee Special Editionin.

Teräsmies II: Molemmat julkaisut ovat saatavilla suomitekstitettyinä sekä blu-raylla että dvd:llä. Striimipalvelujen puolelta iTunesista löytää molemmat julkaisut kaikkien muiden tarjotessa ainoastaan teatteriversiota.

Teksti: Tom Kajaslampi

Lisää luettavaa