Aki Kaurismäki seisoo kohteliaasti punaisella matolla. Hän tuntee kuviot. Joku pysäyttää hänet – pitäisi ottaa kuvia. Hän tanssahtelee hieman. Myöhemmin, kun elokuva on ohi ja kaikki taputtavat, hän näyttää lähtövalmiilta. Mutta se ei käy, ei Cannesissa, missä kaikki mittaavat ablodien keston. Sen sijaan hän tarttuu kiinni festivaalijohtaja Thierry Frémaux’sta ja ravistelee tätä hieman. ”Kiitos, kun olette niin kiinnostuneita elokuvastani, à bientôt, nähdään pian”, hän sanoo. Ja häipyy, ulos valoon.
