Japanilaisohjaaja Naomi Kawase pysyy uskollisena tyylilleen, mikä joillekin on hyvä uutinen, joillekin huono.

Niin oudolta kuin vertailu saattaa kuulostaakin, The Death of Stalin on vähän kuin hieman vanhempi serkku. Serkku, joka tekee asioita, joita itse ei uskalla; joka yllyttää kertomaan sopimattomia vitsejä ja nauraa, kun menetät tietokoneenkäyttöoikeutesi niiden takia. Mutta päivän päätteeksi hän silti ostaa sinulle oluen.

Ricky Gervaisin uusi liveshow on hillittömän hauska.

Kyllästyttyään brittiläiseen politikointiin ja amerikkalaiseen varapresidenttiin skotlantilainen satiirikko Armando Iannucci tarttuu venäläiseen diktaattoriin ja onnistuu loukkaamaan lähestulkoon jokaista.

Menneisyys on kaikki kaikessa Robert Guédiguianin uudessa draamassa, joka tuntuu yhtä tutulta kuin kasvot, joihin hän taas kohdistaa kameransa.

Fakta: koirat saavat parempia rooleja. Ja miksi eivät saisi – ne seuraavat paremmin ohjausta ja oikeasti haluavat miellyttää. Torinon elokuvajuhlat, jotka jokin aika sitten pyhitti kokonaisen sarjan kuuluisille hiirenpyydystäjille, sai meidät miettimään suosikkejamme elokuvien kissojen joukosta.

Keskinkertaisen ihmissuhdedraaman näkemys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tuntuu aikansa eläneeltä.

”Elämän luulisi olevan helppoa söpölle pienelle oravalle, jolla on pörröinen häntä”, todetaan elokuvan alussa. Ainakin helpompaa kuin kriitikolla, jonka on katsottava sen seikkailuja.

Unohtakaa Christian Grey ja identtisten solmioiden kokoelma, vuoden seksikkäin elokuva on tässä ja se viettelee omillaan ilman huulien pureskelua ja nänninipistimiä.

Episodi on vakavamielinen lehti, eikä sillä saisi olla suosikkeja. On kuitenkin myönnettävä, että joitakin alan ihmisiä vain on mahtavaa haastatella. Ei liene mikään yllätys, että Guillermo del Toro lukeutuu heidän joukkoonsa. Ja hän on listallamme hyvin korkealla.

Teurastamoon ja uneen sijoittuva rakkaustarina petaa tietä The Shape of Waterille, jossa mykkä siivooja rakastuu isoon kalaan. Mitä romantiikalle on tapahtunut?

Eikö olisi mahtavaa, jos kaikki ongelmat voisi ratkaista yksinkertaisesti tunkemalla ärsyttävät poliitikot autoon? Aina voi toivoa.

Ei läheskään niin hyvä kuin tekemiseen osallistuneiden kykyjen perusteella olisi pitänyt olla.