Hauskasta lähtökohdasta huolimatta lattea toimintakomedia ei pääse vauhtiin. David Oyelowon hauskin ja hulluin roolisuoritus tekee elokuvasta katsottavan.

Värikäs euroanimaatio ei ole koko perheen elokuva amerikkalaisten serkkujensa tapaan, vaan vedonnee parhaiten aivan pienimpiin katsojiin. Aikuisten kannattaa tankata kahvia ennen näytöstä.

Aikaisemminkin yhteistyötä tehneen tiimin rymistely onnistuu kitkemään hauskasta ideasta lähes kaiken viihdyttävyyden.

Aivan liian myöhään tehty kauhuhitin jatko-osa on liian kliseinen ja suorastaan hölmö ollakseen aidosti pelottava.

Isot robotit ja hienot jättihirviötkään eivät riitä, jos tekijät eivät tiedä, miten niitä pitää käyttää.

Teinifantasia jättää tarinan aineksia hyödyntämättä.

Keskinkertaisen ihmissuhdedraaman näkemys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tuntuu aikansa eläneeltä.

Hauskaksi tarkoitettu elokuva ei lupaavasta alkuasetelmastaan huolimatta naurata.

”Elämän luulisi olevan helppoa söpölle pienelle oravalle, jolla on pörröinen häntä”, todetaan elokuvan alussa. Ainakin helpompaa kuin kriitikolla, jonka on katsottava sen seikkailuja.

Afrikkalaisen supersankarin esittelevä Black Panther on toisaalta piristävän erilainen Marvel-leffa, mutta liiallinen tietous omasta asemastaan tukahduttaa viihdyttävyyden ryppyotsaisuuden alle.