Jaume Collet-Serra ja Liam Neeson tuntuvat puristaneet yhteistyöstään jo kaikki mehut, sillä heidän neljäs jännärinsä kulkee väkinäisesti ja liian tuttua rataa.

Teinidystopiasarjan viimeinen osa näyttää edelleen hienolta, mutta aikaisempien elokuvien ja lopulta itsensäkin kanssa ristiriitainen sekasotku on trilogian heikoin osa.

Merkityksettömään puhetulvaan ja sovinnaiseen huumorintajuun tottuneelle ranskalaisen elokuvan ystävälle oivallinen parin tunnin päätös joulun- ja uudenvuodenpyhille.

Hauskuuttamisen sijaan tasapaksu ja siirappinen ihmissuhdedraama laahaa. Lottovoittajaparin touhujen seuraaminen on yllätyksetöntä ja turhan realistista.

Lähes käsikirjoittamaton, löysästi käsiteltyjen juoniaihioiden yhdistämä kooste a cappella -covereita onnistuu jollain käsittämättömällä tavalla viihdyttämään.

Ei läheskään niin hyvä kuin tekemiseen osallistuneiden kykyjen perusteella olisi pitänyt olla.

Tahattoman hauska ja sekava toimintaelokuva aliarvioi katsojaa ja jättää pahan maun suuhun.

Kiinnostavasti alkava Saw-elokuvien kahdeksas osa luisuu nopeasti tusinakauhuksi.

Kesäloma-aikaan sijoittuva perhe-elokuva aliarvioi katsojaa. Hauskinta on Aku Hirviniemen kaatuilu ja Janne Katajan hahmon puvustus.

Ilman liiallista pituutta ja tunteilua tusinakomedia olisi yllättävän hauska kokonaisuus, vaikka ei löydä uusia näkökulmia käsittelemiinsä teemoihin.