Pienen perheen piinaa tuhon jälkeisessä maailmassa jatkavan elokuvan isoin puute on, että se ei ole ensimmäinen Hiljainen paikka.

Erinomainen lisä Kirottu-universumiin. Michael Chaves todistaa taitonsa elokuvan puikoissa, ja Patrick Wilsonia ja Vera Farmigaa on ilo katsoa.

Tarjolla todella rajua mättöä, demonista kauhumenoa ja mustaa huumoria – hevimetallia valkokankailla.

Hauska ja sympaattinen mutta paikoin aidosti pelottava lasten yliluonnollinen seikkailu todennäköisesti traumatisoi herkullisesti lapsikatsojia mutta viehättää luomallaan maailmalla myös aikuiskatsojia.

Heikko kauhuviritelmä kanavoi monia muita vastaavia tekeleitä, mutta onnistuu häviämään niistä heikoimmillekin. Elokuvan paras puoli on, että se ei onnistu edes ärsyttämään.

Klassisia Spielberg-seikkailujen elementtejä mieleen tuova sympaattinen säikyttely melkein ansaitsisi ylimääräisen tsemppitähden, mutta lyhärin venyttäminen pitkäksi elokuvaksi pingottaa tarinaa paikoin liiankin ohueksi.

Morfydd Clark loistaa Rose Glassin debyyttielokuvassa, joka on uskonnollista kauhua parhaimmillaan.

Aiheeltaan kiinnostavan mutta kokemattomissa käsissä repaleisen kauhujännärin kauhuosuudet nimenomaan eivät toimi. Hyvät näyttelijät ja upea kuvaus pelastavat paljon.

Hyvännäköinen slasher-raina ei onnistu tuomaan genreen mitään uutta.

Peninsula on itsenäinen jatko-osa neljän vuoden takaiselle Juna Busaniin -elokuvalle. Eteläkorealainen zombie-kuvaelma on varsin viihdyttävä ja hyvätunnelmainen teos eikä erityisesti vaadi edeltävän elokuvan näkemistä.