Uusi Mielensäpahoittaja on Heikki Kinnusen tour de force ja lähempänä Tuomas Kyrön alkuperäisiä kertomuksia kuin edellinen elokuva.

Toden ja tarinan rajaa hämärtävä komea elokuva on kuin kevyempi versio Piin elämästä.

Myötähäpeää herättävä vakoojakomedia ei naurata, eikä pääkaksikon kemia toimi.

Yhtä hienovarainen kuin isku nenään mutta tarpeeksi hauska pysäyttämään verenvuodon.

Totaalisen älyvapaa tarina on käsikirjoitettu paikoin niin oivaltavasti, että lukuisat puutteet on sopivassa mielentilassa hekottaessaan valmis antamaan anteeksi.

Epätasainen uudelleenfilmatisointi on parhaimmillaan loistavaa rikoskomediaa, huonoimmillaan väsynyt kopio aikaisemmin nähdystä.

Vaarallisesti alentuvan rajoilla tasapainoileva elokuva peräänkuuluttaa ikäihmisten oikeutta aktiiviseen (seksi)elämään. Veteraaninäyttelijättäret kannattelevat helppoa komediaa.

Vuoden 2016 yllätysjättihitin jatko-osa on juuri sitä mitä siltä odottaakin, mutta se on onnistunut säilyttämään raikkauden ja tuoreuden niin, että paikoin se tuntuu jopa alkuperäistä paremmalta.

Raikas ja taitava näyttelijäkunta nostaa ulkoisen olemuksen aiheuttamasta itsetunto-ongelmasta kertovan yhden idean elokuvan viihdyttävyyden hieman korkeammalle asteelle.

Hurmaava animaatio rähjäisistä rakeista sopii nuoremmille katsojille, mutta aikuiset saavat siitä eniten irti. Ääninäyttelijät ovat Hollywoodin parhaimmistoa, ja katsoja poistuu teatterista takuuvarmasti hymyillen.

Iki-ihana Charlize Theron tekee taas yhden kuuluisista valkokangasmuodonmuutoksistaan.

Sukupolvielokuva, moderni klassikko ja nuorten uusi supersankari. Minä, Simon on tärkeimpiä nuorisoelokuvia vuosikausiin.

Kyllästyttyään brittiläiseen politikointiin ja amerikkalaiseen varapresidenttiin skotlantilainen satiirikko Armando Iannucci tarttuu venäläiseen diktaattoriin ja onnistuu loukkaamaan lähestulkoon jokaista.