Laadukasta huvittelua koko perheelle tarjoava Bumblebee on ensimmäinen oikeasti hyvä Transformers-elokuva. Toivotaan myös, ettei viimeinen.

Aquamanin oma elokuva on odotuksen arvoinen, alusta loppuun täynnä henkeäsalpaavia toimintakohtauksia, eikä se koskaan muutu naurettavaksi, vaikka siihenkin aineksia olisi ollut.

Graffititaiteen ja musiikkivideoiden parhaita piirteitä yhdistelevä sähköinen animaatio on vuoden parhaita – ellei paras – supersankarielokuva ja yleensäkin vuoden viihdyttävimpiä valkokangastulokkaita.

Tarinan voi kuvitella tuntevansa, mutta mikään ei voi valmistaa hahmojen aksentteihin.

Aikuisille fantasiaseikkailulla ei ole mitään tarjottavaa, mutta 10–12-vuotiaille, jotka eivät kaipaa räjähdyksille tai hahmoille motivaatiota, näyttävä leffa varmaan kelpaa.

Uusi Robin Hood on viihdyttävä mutta pöljä versio lukuisia kertoja filmatusta aiheesta. Jatkoa pedataan, mutta sitä tuskin on lipputulojen perusteella tulossa.

Erittäin hyvä jatko-osa mutta myös erinomainen katastrofielokuva, joka tarjoaa koko rahan edestä juuri sitä mitä odottaakin.

Mukavan pahaenteisen tunnelmallinen sotaseikkailu eksyy vieläkin väkivaltaisempien ja verisempien lajityyppien maailmaan.

Dave Bautista pelastaa mitä pelastettavissa on jalkapallomatsin aikana tapahtuvasta terroristi-härolystä kertovassa elokuvassa. Elokuva on ehkä suunnattu West Ham -joukkueen faneille, sillä muille siinä ei ole mitään tolkkua.

Kertaalleen katsottavaa poppariviihdettä; viihdyttävä mutta identiteetitön supersankarielokuva.

Selviytymistarinan rosoisuus on vakuuttavaa, mutta elokuva on moraalisesti syvästi ongelmallinen.

Peter Berg ohjaa jälleen erinomaisesti murskaavaa väkivaltaa, mutta hyvät taistelijat jäävät leikkauksen varjoon eikä päähenkilö voita puolelleen.

”Hyvä pelielokuva” ei välttämättä ole kummoinen meriitti, mutta sen voi ilolla myöntää suomalaisohjaajan uutuudelle