Yhden tähden leffa ansaitsee lisätähden hyvästä näyttelijäkaartista. Elokuva ei juurikaan naurata, lähinnä itkettää ja myötähäpeä on suuri.

Chaos Walking ei valitettavasti hyödy edes Tom Hollandin ja Daisy Ridleyn tähtivoimasta.

Marvel-elokuvien superagentti sai vihdoin kauan kaavaillun sooloelokuvansa. Onneksi odottaminen kannatti.

Hauska ja viihdyttävä kauhukomedia pizzalähetistä ja saatanapalvojista jää hieman unohdettavaksi kokemukseksi.

Luolamiesperhe pistää tällä kertaa modernin hipsteriperheen arjen aivan mullin mallin.

Andra Dayn upea roolisuoritus pelastaa The United States vs. Billie Holidayn olemasta täysin susi elämänkerta, mutta Lee Danielsin ohjaus tekee siitä sekavan ja traumapornolla mässäilevän elokuvan.

Aivotonta ryminää, halpaa käsikirjoittamista ja hauskaa läppää. Vuoden isoin leffa on täällä.

Paluu Saw-elokuvien juurille jää hieman vaisuksi kokonaisuudeksi Chris Rockin hauskasta roolisuorituksesta huolimatta.

2000-luvun onnistuneimpiin kuuluva musikaalielokuva, joka on renessanssinero Lin-Manuel Mirandan käsialaa.

Pienen perheen piinaa tuhon jälkeisessä maailmassa jatkavan elokuvan isoin puute on, että se ei ole ensimmäinen Hiljainen paikka.

Ammonite ei nouse aivan Francis Leen God’s Own Country -esikoisen tasolle, mutta senkin yhdeksi teemaksi nousee luokka ja näkymättömyys.

Erinomainen lisä Kirottu-universumiin. Michael Chaves todistaa taitonsa elokuvan puikoissa, ja Patrick Wilsonia ja Vera Farmigaa on ilo katsoa.

Petteri Kaniini 2 on hieman edeltäjäänsä parempi ja naurattanee perheen pienimpiä, mutta hyvä elokuva se ei ole.