Genret: Komedia

Swiss Army Man

Ja palkinto vuoden oudoimmasta elokuvasta menee… Dan Kwanille ja Daniel Scheinertille! Heidän debyyttinsä kiehtoo ja kauhistuttaa yhtä suurissa määrin – mutta sitä ei hetkeen unohda. Kunniaa lisäksi universaalin totuuden sanomisesta ääneen: ”Et tiedä Jurassic Parkia?” Paul Dano kysyy ei-ihan-elävältä ystävältään. ”Jos et tiedä Jurassic Parkia, et tiedä paskaakaan”. Amen.

Satayksivuotias, joka jätti laskun maksamatta ja katosi

Nimihirviö Satayksivuotias, joka jätti laskun maksamatta ja katosi on suoraa jatkoa vuonna 2013 ensi-iltansa saaneelle Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi -komedialle. Ruotsalaisen Jonas Jonassonin menestysromaaniin perustuvan tarinan jatko-osa jatkaa huimapäisen sata(yksi)vuotiaan Allanin ja hänen kavereidensa seikkailuja mitä kummallisemmissa tilanteissa ja paikoissa.

Miksi hän?

Tiedättehän jenkkiläisen valtavirtahuumorin? Sellaisia leffoja pyörii meidänkin teattereissamme vähintään parin kuukauden välein. Tänä vuonna on nähty muun muassa Central Intelligence, Mike ja Dave häädeittejä vailla, Firman pikkujoulut ja niin edelleen. Niitä yhdistävät tietynlainen alapäähuumori sekä käsikirjoittajien tarve olla poliittisesti epäkorrekteja.

Isäni Toni Erdmann

Jos et ole aiemmin vaivautunut elokuvateatteriin asti katsomaan lähes kolmen tunnin mittaista saksalaiselokuvaa, nyt se ehdottomasti kannattaa! Maren Aden ohjaama ja käsikirjoittama Isäni Toni Erdmann palkittiin keväällä Cannesissa FIPRESCI:n palkinnolla, ja se kisasi myös Kultaisesta palmusta. Se on valittu vuoden 2016  parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi ja Saksan ehdokkaaksi niin Golden Globes kuin Oscar-gaalaan. Draamakomediaksi luokiteltava elokuva on yhtä aikaa hurmaavan kevyt ja ajatuksia herättävä, ja tarinan herttainen hulluus saa elokuvan tuntumaan varsinaista kestoaan lyhyemmältä.

Firman pikkujoulut

Kesken kiihkeimmän pikkujoulukauden monissa suomalaisissa yrityksissä keräännytään katsomaan Kaverille ei jätetä -sarjan pikkujoulujaksoa. Sarjan inhorealistinen ote suomalaisen työelämän suosikkijuhlaan on hikoiluttavan samastuttavaa katseltavaa monelle.

Paha pukki 2

Joulupukki panee, kiroilee, dokaa, varastaa ja vetää turpaan. Pukki on myös itsemurhaa hautova masentunut nihilisti, joka haukkuu kaikkia ja kaikkea. Välillä dissataan homoja, toisinaan etnisiä vähemmistöjä ja usein haukutaan ihan vain haukkumisen ilosta. Kuulostaako M.A. Nummisen legendaariselta biisiltä? No ei nyt aivan sentään. Se on vain Paha pukki 2.

Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!

Nyt jokainen lapsiperhe peffateatteriin niin kuin olisi jo! Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! on ihka oikeasti hauska lapsille, nuorille ja aikuisille tehty seikkailukohellus. Ei se nyt läpeensä hauska ole, mutta onnistui silti räväyttämään aika rehvakkaita nauruja ainakin pressinäytöksessä vierailleiden koululaisten joukossa (ja kyllä kai ne kriitikotkin siellä nolouspäissään nieleskelivät omia hekotuksiaan).

Haikarat

Tiedättekö kuinka lapset syntyvät oikeasti? No haikarathan ne tietenkin tuovat. Tai ainakin toivat, sillä haikarat pyörittävät nykyään kovaa bisnestä ja toimittavat paketteja kuin Amazon konsanaan. Herra iso pomo Jehu pohtii antavansa ykköskuriiri Juniorille ylennyksen pomotehtäviin, mutta vielä pitäisi päästä eroon orvosta Tuuli-tytöstä. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä teinityttö on kuin tuhon tornado, joka hajottaa kaiken mihin koskee.

Love & Friendship

Jane Austenin teoksien filmatisoinneista tunnetaan varmasti ainakin Ylpeys ja ennakkoluulo, Järki ja tunteet sekä Emma. Joillekin vannoutuneille harrastajille saattavat olla tuttuja myös Kasvattitytön tarina, Northanger Abbey ja Viisasteleva sydän. Kirjeiden muodossa kirjoitettu Lady Susan julkaistiin vuonna 1871, vuosikymmeniä kirjailijattaren kuoleman jälkeen. Se on aikaisemmin mainittuja teoksia huomattavasti tuntemattomampi teos – mutta toivottavasti ei enää mainion Love & Friendship -elokuvan jälkeen.

Bridget Jones’s Baby

Seuraavaa vaihetta Bridget Jonesin sekasortoisessa elämässä on saatu odottaa turhankin pitkään. Ensimmäinen Helen Fieldingin suosittuihin kolumneihin ja niihin perustuvaan kirjaan pohjautuva elokuva, Bridget Jones – elämäni sinkkuna ilmestyi vuonna 2001. Se sai jatkoa elokuvasta Bridget Jones: Elämä jatkuu vuonna 2004. Suomentamatta jätetty kolmas osa antoi odottaa itseään siis peräti 13 vuotta.

Florence

New York, vuosi 1944. Florence Foster Jenkins (Meryl Streep) on rikas seurapiirirouva, jolla on vain toive – hän haluaa laulaa sydämensä kyllyydestä. On vain yksi ongelma: hän ei osaa. Hänen partnerinsa ja managerinsa (Hugh Grant) yrittää suojella häntä kylmältä totuudelta: hänen äänensä saa ihmiset reagoimaan kuin hypnotisoidut kanat Werner Herzogin Kaspar Hauserin tapauksessa. Kriitikoista huolimatta kukaan ei estä Florencea tavoittelemasta unelmiaan. Kuten esiintymistä legendaarisessa Carnegie Hallissa.