Greta Gerwigin hurmaava esikoisohjaus vie 2000-luvun alun Sacramentoon. Kirkkaasti kerrotussa kasvutarinassa on ajatonta tenhoa.

Visuaalisesti näyttävä,  onnistunut sekoitus draamaa ja komediaa on viihdyttävä ja samalla koskettava historian oppitunti.

Yksilöiden kyvyttömyys rakkauteen laajenee tarkkanäköiseksi nyky-Venäjän kritiikiksi.

Keskinkertaisen ihmissuhdedraaman näkemys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tuntuu aikansa eläneeltä.

Mockumentary-tyyliin kuvattu musta komedia Tonya Hardingin taitoluistelijan uran kääntymisestä syöksykierteeseen.

Clint Eastwoodin nykyinen kiinnostus amerikkalaisiin sankareihin iskee omaan nilkkaan, kun kerrottavaa ei ole tarpeeksi.

Kunnianhimoisesti kerrotussa elokuvassa useamman ihmisen tarinat kietoutuvat toisiinsa myyttistä talven pimeyttä hohkavassa Pohjois-Suomessa.

Phantom Thread ei aivan yllä There Will Be Bloodin tai Mestarin tasolle mutta on ehdottomasti yksi Paul Thomas Andersonin kirkkaimpia teoksia.

Diane Kruger loistaa perheensä menettävänä naisena, mutta viharikoksesta kertova elokuva ei saa aiheesta kunnolla otetta.

Surevan äidin turhautunut raivo roihahtaa liekkeihin ja tempaisee mukaansa koko hänen kotikaupunkinsa väen.

Kauniit laajakuvamaisemat eivät pelasta alkuosan tylsiä maatilatöiden kuvauksia, mutta kun elokuva pääsee kiinni draamankaareen, pitää se otteessaan loppuun asti.

Romaanitrilogian päätösosaan perustuva eroottinen draama on kokonaisuudessaan kiusallinen kokemus. Erotiikan ja parisuhdejauhannan oheen kirjoitettu laiha juoni unohtuu ennen kuin lopputekstit ovat kadonneet valkokankaalta.

Koskettava tarina transihmisten ihmisoikeuksien polkemisesta on liiankin yleinen ja tosi. Elokuva antaa äänen vähemmistölle tilanteessa, jossa kuka tahansa olisi voimaton pitämään oikeuksistaan kiinni.