Etsi
Petzoldin uutuus on romanttinen fantasia vesinymfistä – tai sitten ei. Sillä ei kuitenkaan lopulta ole väliä.
Nimby on tähän mennessä vuoden paras elokuva ja tärkeä puheenvuoro keskellä maailman sekasortoa. Nerokas elokuva tarkastelee uskontoa, ennakkoluuloja ja suomalaisuutta tarkkanäköisesti ja koomisesti.
Väärä Vincent on jo kahdeksas Risto Räppääjä. Minne nämä kaikki vuodet ovat vierineet?
Merellinen uutuusanime ei onnistu tarjoamaan mitään uutta, mutta ainakin se näyttää aivan järisyttävän komealta.
Zaida Bergrothin viehättävä elämäkertaelokuva kertoo Tove Janssonin itsenäistymisestä omaehtoiseksi taiteilijaksi ja rakastavaksi naiseksi.
Huumeita, seksiä ja kuolemaa Aasiassa. Lost Boys ei ole erityisen mukava dokumenttielokuva mutta koukuttaa kuin likainen heroiini.
Totaalista vodkaa, balalaikkaa ja verisiä suolakurkkuja! Дьявол!
Aito, hurmaava ja koskettava elokuva lapsuudesta ja aikuiseksi kasvamisen pelosta mutta myös sen tärkeydestä ja välttämättömyydestä.
Lämmin ja sympaattinen dokumentti avaa uusia puolia mieheen, joka tuli tunnetuksi unohdetun kansan äänenä.
Viihdyttävä mutta lopulta kovin unohdettava animaatio trolleista ja musiikin parantavasta voimasta.
Armando Iannuccin elokuva on täynnä upeita näyttelijöitä, hauskaa tilannekomiikkaa sekä visuaalisesti komeita kohtauksia. Dev Patel on loistava David Copperfield, mutta elokuva haukkaa liian ison palan.
Aiheeltaan kiinnostavan mutta kokemattomissa käsissä repaleisen kauhujännärin kauhuosuudet nimenomaan eivät toimi. Hyvät näyttelijät ja upea kuvaus pelastavat paljon.
Martin Provostin elokuva jättää jälkeensä hämmentyneen olon. Ei voi olla täysin varma, onko parodia kaikissa kohtauksissa täysin tarkoituksenmukaista.
