Joskus pelkkä kirjan kansi saa tarttumaan siihen, ja Nukkumatin kylmä sota on sellainen. Kuinka harmiton ja rakastettu Nukkumatti liittyy kylmään sotaan? Kun juoksin lapsena karkuun silloin, kun lempeä Nukkumatti heitti unihiekkaa, juoksinko alitajuisesti pakoon sosialismia?
Toimittaja Sakari Silvola asui vuoden Berliinissä, ja tutki Pikku Kakkosessakin esiintyneen Nukkumatin historiaa. Viehättävän nuken tarina alkoi arvovaltataistelulla, sillä nykyään tuntemamme Itä-Saksan Nukkumatti syntyi kilpailijana länsisaksalaisten kehittämälle Nukkumatille. Tästä alkoi sota saksalaisten lasten ajasta, ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin voidaan turvallisesti todeta, että itäsaksalainen Nukkumatti selvisi voittajana.
Gerhard Behrendt on luonut hahmon sellaisena kuin sen tänä päivänä tunnemme.
Hahmon toisena isänä voidaan pitää perustellusti Harald Serowskia, joka rakensi nukelle yli 200 eri kulkupeliä. Lempeä pikkumies saapui lasten luokse ties minkälaisilla vempaimilla, aina Trabantista avaruusrakettiin. Nukkumatti ei tuonut mukanaan pelkästään unihiekkaa, vaan myös toivoa ja propagandaa maailman lapsille.
Ennen tätä kirjaa, Silvola on tehnyt samaa nimeä kantavan kolmiosaisen radio-ohjelman Yleisradiolle. Projekteja varten on haastateltu useita Nukkumatin tekemisessä mukana olleita puurtajia, mutta myös esimerkiksi tutkijoita. Nukkumatin kylmä sota käy läpi paitsi nuken, myös sarjan historian ja sen kauaskantoiset vaikutukset.
On selvää, että Nukkumatti toimi sosialistisen valtion äänitorvena, ainakin joltain osin. Kirjassa hauskaa on se, kuinka syvällisesti ja vakavasti, joskaan ei ryppyotsaisesti, Silvola aihetta tutkii. Se on mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimus useiden eri sukupolvien sukupolvikokemuksesta.
Jesse Raatikainen
★★★★
Nukkumatin kylmä sota. Kirjoittanut Sakari Silvola. Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 228 sivua.
