Norjalaisohjaajan omasta mustasta toimintakomediastaan tekemän englanninkielisen uusintafilmatisoinnin pahin puute on liiankin hyvin pääosaan sopiva näyttelijä.

Järisyttävän koskettava ja sydäntäsärkevä elokuva on ajoittain niin toivoton, että sitä on vaikea katsoa, mutta sitä ei missään nimessä kannata sivuuttaa. Nadine Labakin elokuva on tärkeä kuvaus hylättyjen lasten arjesta.

Yllättävän monisyinen ja kohkaamaton elokuva pariskunnan adoptioaikeista yllättää positiivisesti, vaikka hiottavaa silti jää. Jopa aina kivikasvoinen Mark Wahlberg istuu rooliinsa.

Hiukan itseään toistava kolmiodraama jättää tilaa tulkinnoille, mutta ei tempaise mukaansa vaikka yrittääkin äityä jännäriksi.

Tyypillinen ruotsalainen lastenelokuva on farssia hipova draamakomedia perheen ja koulun arjesta.

Lähes tunnistamaton Nicole Kidman loistaa rautaisen rikosdraaman pääosassa. Destroyer on täynnä naisenergiaa niin kameran edessä kuin takanakin todistaen, että rikos ja toiminta voivat olla naistenkin genrejä. Nyt naiset elokuviin!

Kauniin pojan matka läpi huumehelvetin kuvataan Hollywood-estetiikan mukaisesti turhankin kauniisti, mutta tunnetasolla Beautiful Boy koskettaa syvältä.

Harkittu nousu huipulle vaarallisella matkalla, jolla yksikin harha-askel tarkoittaa putoamista kuolemaan.

Ajankohtainen ja intiimi tarina rakkaudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta ei saarnaa, vaan se keskittyy rakastavaisten toivoon ja taisteluun oikeudesta. Barry Jenkins on tämän päivän parhaita ohjaajia ja Beale Street onkin moderni mestariteos.

Muutaman hapuilevan yrityksen jälkeen Kreikan oudon aallon Yorgos Lanthimos ottaa ensimmäiset kunnon askeleensa A-listalle, todennäköisesti pysyäkseen.