Espanjalaismaestron uusi draama on poikkeuksellisen hillitty ja niin hieno, että kaikessa sadunomaisuudessaan se tuntuu oikealta elämältä.

Muutamasta tehoa vähentävästä kauneusvirheestä kärsivä verilöyly on virkistävän raikas ja toimiva yhdistelmä kauhua ja komediaa.

Keskinkertaisen toiminnan pelastaa Nick Nolten hahmo – ja katsojan mahdollinen edellisten osien fanittaminen.

Kun indiemaestron zombiparodia on hyvä, se on todella hyvä. Kun se on huono, se on raivostuttava.

Dokumenttielokuva kertoo tarinan live-roolipelaamisella traumojaan hoitavasta nuoresta naisesta. Tarina on sympaattinen ja tarkoitettu voimauttavaksi, mutta jää hieman hajanaiseksi ja valjuksi.

Reggaefanit saanevat elokuvasta huomattavasti enemmän irti kuin varsinaiset dokumenttien ystävät.

Kiinnostava kuvaus kahden perheen yrityksestä päästä Itä-Saksasta länteen on hienoa ja mukavan jännittävää ajankuvaa. Joko elokuvaa olisi voinut hieman tiivistää tai tehdä aiheesta minisarja.

Aikaisemman osan toimivat osuudet roskiin heittävä animaatio on pelkkää hukattua potentiaalia.

Olipa kerran b-leffojen tähti, stuntmies ja joukko häiriintyneitä hippejä… kas siinä kunnon sadun ainekset.

Dokumentti ensimmäisestä kuulennosta on vangitsevan kiehtova kuvaus 50 vuoden takaisesta seikkailusta, jota seuraa herkeämättä. Vaikka lopputulos on kaikkien tiedossa, sisältää se paljon tietoa yksityiskohdista, joihin yleensä ei niin paneuduta.

Aikuisia aiheita lasten silmin tutkivan dokumentin päähenkilöt hurmaavat, vaikka se onkin kiinnostuneempi kysymyksien esittämiseen kuin vastausten hakemiseen.

Scary Stories to Tell in the Dark on perinteinen kauhukertomus, joka ei tuo maailmaan mitään uutta, mutta on silti kohtuullisen toimiva ja viihdyttävä. Elokuva toimisi erityisen hyvin varhaisteinin ensikosketuksena kauhuelokuviin.

Bond- ja Fast & Furious -franchiset yhdistävä mäiske on niin ylilyötyä, että se viihdyttää vaikka väkisin. Pääosanesittäjien mainiot kemiat estävät katsojan täydellisen turtumisen.