Vakooja, joka keitti teetä ja tarjoili keksejä.

Julian Schnabelin kuvaus Vincent Van Goghin viimeisistä vuosista sukeltaa turhankin tinkimättömästi taiteilijan mielenmaisemaan

Norjalaisohjaajan omasta mustasta toimintakomediastaan tekemän englanninkielisen uusintafilmatisoinnin pahin puute on liiankin hyvin pääosaan sopiva näyttelijä.

Muutaman hapuilevan yrityksen jälkeen Kreikan oudon aallon Yorgos Lanthimos ottaa ensimmäiset kunnon askeleensa A-listalle, todennäköisesti pysyäkseen.

Kaksi vahvaa naista ottaa yhteen 1500-luvun Britanniassa. Heidän sivistyneen vihanpitonsa taustalla kihisevät kansallisuuksien, uskontokuntien ja sukupuolten välinen taistelu.

Hölmö tieteisjännäri voi sisältää jotain kiinnostavaa huonojen elokuvien ja makaaberien mielleyhtymien ystäville.

Varsinkin Stan Laurelin ja Oliver Hardyn elokuvien ystäville näyttelijöiden muodonmuutos on häkellyttävä, mutta elokuvan kahden parempia aikoja nähneen viihdyttäjän viimeisestä kiertueesta luulisi koskettavan muitakin.

Upeiden näyttelijöiden hieno työskentely uhkaa tehdä periaatteessa yksinkertaisesta tarinasta hieman itseensä sulkeutuneen, mutta katsoja tietää koko ajan katsovansa laatudraamaa.

Ei yhtä shokeeraava kuin The Greasy Strangler mutta sitäkin oudompi komedia, joka ei naurata. Aubrey Plaza heittäytyy rooliinsa ihailtavalla vakaumuksella, mutta elokuva on liian pitkä ja tylsä.

Komea elämäkerta pelaa Keira Knightleyn vahvuuksilla. Ja mutruhuulilla.

Hersyvän hauska teehetki legendojen kanssa, jossa käydään läpi teatteri- ja elokuvahistoriaa kevyessä paketissa.

Steve McQueenin versio toimintaelokuvasta on rautainen taidonnäyte niin ohjaajalta kuin hänen näyttelijöiltäänkin. Viola Davis ja Danie Kaluuya ovat erinomaisia ryöstöelokuvassa, joka on koko ajan vähintään hyvä ellei jopa erinomainen.

Visuaalisesti vaikuttava fantasiaelokuva sopii loistavasti kaamosajan todellisuuspakoon.