Cannesin elokuvajuhlilla käsikirjoituksesta palkittu Nuoren naisen muotokuva on upeasti kuvattu historiallinen draama, joka kertoo vaikuttavasti sekä taiteen tekemisestä että rakkaudesta.

Ranskalaisten komediaksi kutsumaa tekelettä ei voi suositella kuin arvokonservatiivisille nationalisteille, joilla on poikkeuksellisen huono maku. Tarina, hahmot ja aiheenkäsittely ovat pölhöydessään mykistäviä.

The Rise of Skywalker korjaa sen minkä The Last Jedi rikkoi ja tarjoaa turvallisen safe spacen Star Wars -faneille istumalla alkuperäisen trilogian harteilla.

Kaksi paavia on universaali elokuva kontrasteista, jotka ovat entistä näkyvämmät vahvasti polarisoituneessa yhteiskunnassamme. Ideologiset ongelmat voivat olla ratkaistavissa, jos kykenee rakentavaan dialogiin.

Erilainen Tee se itse -jouludokumentti tuo hyvää mieltä kaikesta kurjuudesta huolimatta.

Western Stars on palvelus faneille ja uusi albumin esillepano, mutta se toimii myös meditatiivisena kokonaisuutena ja kuvauksena erääseen näkökulmaan tämän päivän Yhdysvalloista.

Uusi Jumanji ei ole yhtä hauska kuin aiempi osa mutta pitää viihdenälkäiset kylläisinä.

Lähtöidea päähenkilön äkkinäisiin tempautumisiin eri puolille maapalloa on kiinnostava. Harmi kyllä sitä ei olla osattu käsitellä sen vaatimalla taidolla ja tarina jää sekavaksi ja vajavaiseksi.

Kivenkova murhamysteeri on yksi vuoden parhaita elokuvia. Rian Johnson todistaa jälleen olevansa genre-elokuvien huippuohjaaja ja elokuva miellyttänee The Last Jedin faneja sekä vihaajia. Parasta antia ovat hieno näyttelijäkaarti ja Johnsonin kiehtova ja hauska käsikirjoitus.

Kunnes tuomioistuin meidät erottaa.

Yksi vuoden huonoimmista. Elokuva Englannin kuningattaren corgista ei ole hauska tai erityisen älykäs, mutta ehkäpä tästä vielä muodostuu jonkinmoinen kulttikalkkuna.

Raskas mutta sitäkin tärkeämpi elokuva kertoo nuorista, jotka jäävät täysin sosiaalisen tukiverkon ulkopuolelle.

Sellainen kuin toimintaelokuvien tuleekin olla: paljon hauskaa, vähän järkeä. Na zdrowie!