Mihin osa Spider-Man 3:n kohtauksista katosi? Miksi Deadpoolia siivottiin? Tarkastelussa Marvel-elokuvien erikoisversiot

Yksi elokuva, monta tarinaa -juttusarjassa on vuorossa Supersankarielokuvien superversiot, osa 3. Edellisessä artikkelissa kävimme läpi X-Men-elokuvien versioita. Muidenkin Marvel-hahmojen elokuvista on olemassa useita pullistelevia versioita. Kurkistetaanpa siis taas sarjakuvasankarien vaihteleviin seikkailuihin.

6.10.2022 10:00

Hämähäkkimies ja Deadpool ovat pyörineet useiden elokuvien lisäksi myös muutamissa odottamattomissa erikoisversioissa. Etenkin Deadpool yllätti toisen nimikkoelokuvansa suhteen jopa kahdella erikoisjulkaisulla. Toinen niistä siivottiin nuoremmalle katsojasukupolvelle ja kiinalaisille sopivaksi. Samalla siihen kuvattiin kokonaan uusi kehystarina!

Hämähäkkimies pistää ykkösen sisään

Kuukautta ennen Spider-Man 3 -elokuvan (2007) ensi-iltaa julkaistiin kotiteattereihin pidennetty versio Sam Raimin ohjauksessa syntyneen sarjan toisesta osasta. Teatteriversiota (128 min) hauskemmaksi ja toimintatäyteisemmäksi itseään mainostava Spider-Man 2.1 (136 min) toteutettiin laadukkaasti ja ajan kanssa. Jopa alkuteksteihin vaivauduttiin tekemään uusi titteli.

Pidennetyn 2.1-version muutokset alkavat heti ensimmäisestä kohtauksesta. Peter Parker (Tobey Maguire) saa pizzapomoltaan enemmän huutia ja varsinainen lättyjen toimitus on yli puoli minuuttia pidempi; Peter muun muassa yrittää repiä pizzalaatikon päällä olevaa Hämiksen seittiä irti.

Hetkeä myöhemmin nähtävät syntymäpäiväjuhlat ovat minuutin verran pidemmät. Niiden aikana Harry (James Franco) painottaa, kuinka hän haluaa isänsä murhaajan hengiltä. Lisäksi Peter puhaltaa hänelle tuodun kakun kynttilät.

Syntymäpäivien jälkeen Peterin ja Mary Janen (Kirsten Dunst) keskustelu sisältää puolisen minuuttia enemmän dialogia, joka muuttaa kohtauksen hieman haikeammaksi. Mary Jane kertoo tapailevansa miestä. Peter luulee, että terapeuttia, mutta MJ korjaa, että ihan seurustelumielessä hän on.

Kun Hämähäkkimies joutuu seittiongelmista johtuen käyttämään hissiä, on koko kohtaus 2.1-julkaisussa täysin erilainen. Teatteriversiossa hississä oleva mies (Hal Sparks) luulee, että kyydissä on Hämikseksi pukeutunut fani. 2.1:ssä hän uskoo puhuvansa oikealle Hämähäkkimiehelle ja esittäytyykin PR-ammattilaiseksi. Hän jakaa ideoita aina lastenkirjoista Hämis-tuoksuun tehden kuitenkin varsin epäonnistuneen vaikutuksen. Lopulta he seisovat vaivautuneina hiljaa hitaasti eteneviä kerrosnumeroja katsellen.

Tästä Spider-Man 2 -kohtauksesta on pari täysin erilaista versiota.

Välittömästi edellisen kohtauksen jälkeen siirrytään 2.1:ssä puoleksi minuutiksi kouluun, jossa Peter piirtelee vihkoonsa keskittymättä yhtään itse opetukseen.

Kun Hämis ja Octavius ottavat ensimmäistä kertaa yhteen, tappelevat he pidennetyssä versiossa parikymmentä sekuntia kauemmin. Hieman nahistelun jälkeen tulee kokonaan uusi puolitoistaminuuttinen kohtaus, jossa Mary Janen ystävä tiedustelee, menikö hän kihloihin rakkaudesta. Heti tämän jälkeen näytettävässä kohtauksessa Peter on lääkärin vastaanotolla; kohtaus on 2.1:ssä minuutin verran pitempi.

Noin puolessa välissä elokuvaa nähdään kohtaus, jossa Jameson (J. K. Simmons) pukeutuu Hämähäkkimieheksi ja hyppii toimistossaan mielikuvitusseittejä ammuskellen. Tämän jälkeen tulee enää yksi pidennetty kohtaus. Hämiksen ja Octaviuksen loppurähinässä on noin neljäkymmentäviisi sekuntia enemmän toimintaa.

Edelliset ja muut tässä mainitsemattomat lyhyet lisäykset eivät tee elokuvasta varsinaisesti parempaa, mutta Hämisfaneille 2.1-versiota voi suositella varauksetta.

Leikkaajan poikkeuksellisesti leikkaama

Käsistä lähteneellä budjetilla toteutettu Spider-Man 3 ei tyydyttänyt ohjaaja Raimia tai leikkaajaa Bob Murawskia. Tuotanto ja leikkausvaihe olivat raskaita elokuvan muuttaessa muotoaan koko valmistuksen ajan.

Heti ensi-illan koittaessa huomasivat fanit, että 140-minuuttisesta leffasta puuttui useita trailereissa nähtyjä hetkiä. Oli selvää, että elokuvaan oli kuvattu runsaasti materiaalia, jota ei kankailla lopulta nähty. Kesti kuitenkin jopa kymmenen vuotta ennen kuin filkasta julkaistiin erikoisversio.

Spider-Man 3: Editor’s Cut (2017, 138 min) ei ole tavanomainen pidennetty versio. Se on parisen minuuttia teatteriversiota lyhyempi, muutamat kohtaukset esitetään poikkeavassa järjestyksessä ja lisäksi useassa kohtauksessa soi erilainen musiikki. Ajallisesti teatteriversiossa on seitsemän ja puoli minuuttia kohtauksia, joita ei ole Editor’s Cutissa. EC:ssa on sen sijaan kuusi minuuttia eksklusiivisia hetkiä.

Editor’s Cutin huomattavimpiin muutoksiin kuuluu Peterin suurempi vetovoima ”mustaa asua” kohtaan; hän myös käyttää sitä enemmän. Sen sijaan Peter keskustelee naapuriensa kanssa tässä versiossa vähemmän.

Puolentoista tunnin jälkeen tulee merkittävä kaksiminuuttinen lisäys, jossa hiekkalinnan muodossa oleva Flint (Thomas Haden Church) pääsee kosketuksiin tyttärensä kanssa. Kymmenen minuuttia tämän jälkeen EC:stä on poistettu lähes kolmeminuuttinen hetki, jossa Peter palauttaa tädilleen sormuksen samalla Mary Janesta puhuen.

Musiikkiraitaa lukuun ottamatta viimeinen muutos tulee tunti viidenkymmenen minuutin jälkeen. Kun Peter lähtee alkuperäisversiossa pelastamaan Mary Janea, näkee Harry lattialla olevan miekan. Tämän jälkeen hovimestari (John Paxton) tulee kertomaan totuuden hänen isän kuolemasta. Tämä vakuuttaa Harryn siitä, että hänen tulee auttaa Peteriä.

Sen sijaan Editor’s Cutissa Harry katsoo rikkinäistä valokuvaa Peteristä, Mary Janesta ja itsestään. Hän miettii hetken itsekseen kyynelehtien ja päättää lopulta lähteä auttamaan.

Kaikki muutokset huomioon ottaen Editor’s Cut on teatteriversiota parempi ja eheämpi kokonaisuus. Kuitenkin osa kohtauksista, jotka nähtiin teatteriversiossa ja poistettiin EC:sta, olisi pitänyt jättää paikoilleen.

Lopuksi vielä tieto harvinaisesta kolmannesta versiosta: Spider-Man 3:n UHD-julkaisussa on menun kautta valittavissa oleva Alternate Score Version -ääniraita. Kyseistä optiota ei ole mainostettu missään – ei edes levyn kansikortissa!

Deadpool kakkosen ykkösversio

Rujolla huumorilla ja sensuroimattomalla väkivallalla mässäilevä Deadpool (2016) sai odotetun jatko-osan pari vuotta myöhemmin. Lähes tuplabudjetilla toteutetun jatkiksen meininki on ensimmäistä osaa roisimpaa. Hanaa avattiin vielä enemmän pidennetyn version myötä.

Deadpool 2 – Super Duper $@%!#& Cut on toimintakomedian 134-minuuttinen versio. Se ei ole ainoastaan 14 minuuttia teatteriversiota pitempi, sillä on mukana myös tukku eri vitsejä sisältäviä vaihtoehtoisia otoksia.

Muutokset alkavat heti ensimmäisessä gangsterien lahtauskohtauksessa. Parin uuden läpänheiton ohella toiminta ja väkivalta ottavat Super Duper -versiossa melkoisen harppauksen tehden hetkestä entistäkin överimmän. Deadpool (Ryan Reynolds) muun muassa pätkii yakuzalaisten jäseniä Enyan Caribbean Bluen tahtiin yli puoli minuuttia pidennetyssä kylpyläkohtauksessa.

Hetkeä myöhemmin Deadpool vakuuttaa puolen minuutin ajan, että Dopinderista (Karan Soni) voisi tulla palkkamurhaaja. Heti tämän jälkeen hän kertoo Vanessalle (Morena Baccarin) kaksi lisäsyytä myöhästymiselleen.

Hieman muutetun alkutekstijakson jälkeen masentunut Deadpool yrittää pari ylimääräistä kertaa tehdä itsemurhan hyppäämällä sekä jääkarhun kynsiin että pilvenpiirtäjän katolta. Tämän jälkeen tulee kokonaan uusi puolitoista minuuttinen kohtaus, jossa Russell (Julian Dennison) saapuu mutanttikuntoutuskotiin.

Peter Parker laskeskelee, että synttärikakussa on 2.1 kynttilää liikaa.

Kahden punaniskan (Matt Damon ja Alan Tudyk) välinen keskustelu vessapaperista on 40 sekuntia pidempi. Tätä seuraa neljä uutta, yhteensä lähes kolme ja puoli minuuttia kestävää kohtausta. Ensiksi nähdään Cable (Josh Brolin), joka on juuri varastanut ase- ja kitaraliikkeen. Sitten seurataan puutarhas

sa jumppaavaa Kolossia, jonka jälkeen Wade keskustelee nuorten kanssa muun muassa siitä, miten hän tuntee itsensä paremmaksi kuin aikoihin. Lopuksi kuunnellaan mutanttikuntoutuskodin johtajan puhetta ja nähdään mitä Russellille tehtiin.

Lopussa oleva taistelu Juggernautia vastaan on hieman pidempi tämän saadessa räjähtävän paukun suuhunsa. Samassa tuoksinassa seivästetyn päänsä takia tolkuiltaan mennyt Deadpool ehdottelee Kolossille rivoja.

Lopputekstien aikana tulevat sketsit ovat osittain pidennettyjä ja kaupan päälle elokuva jatkuu vielä niiden päätyttyä uudella kohtauksella.

Edellä mainittujen muutoksien lisäksi Super Duper $@%!#& Cutissa on kymmenittäin muita pidennyksiä, minkä lisäksi jopa musiikkikappaleita on vaihdettu. Juoni ei ole tarinassa muuttunut, mutta kerronta on sopivasti yliampuvampaa.

Olipa kerran Deadpoolin lastenversio

Puoli vuotta alkuperäisen ensi-illan jälkeen jouluna 2018 Yhdysvalloissa ja Kiinassa julkaistu Once Upon a Deadpool (118 min) on erikoinen tapaus. Se on PG-13-ikärajan mukaiseksi leikattu versio R-ikärajalla varustetusta Deadpool 2:sta, joka ei mitä ilmeisimmin väkivaltansa takia päässyt Kiinan kankaille laisinkaan. Kovaotteiset hetket verenlentoineen, härskit vitsit sekä luonnollisesti kirosanat saivat lähteä. Tilalle iskettiin kuitenkin jotain ihan muuta.

Elokuvaan kuvattiin uusi kehystarina. Siinä Deadpool on kidnapannut Prinsessan ryöstö -kasariklassikossa (1987) pikkupoikaa näytelleen Fred Savagen. Savage makaa sängyssä peiton alla aivan samanlaisessa huoneessa kuin Prinsessan ryöstössä, kun Deadpool alkaa kertoa hänelle lastenversiota Deadpool 2:sta.

Once Upon a Deadpool ei ole ainoastaan jatko-osan teatterijulkaisun sensuroitu versio uudella kehystarinalla, sillä siinä on myös muutama uusi kohtaus. Kun Deadpool yrittää itsemurhaa, mukana on Super Duper Cutista tutun ”hyppy jääkarhun kynsiin” -kohtauksen lisäksi täysin ennen näkemätön hetki. Siinä puiston penkillä olevan ja itsensä ampumista aikovan Deadpoolin viereen istuu vanhempi pariskunta sotkemaan suunnitelmaa.

Deadpool toteaa, että tässä on kyllä niin paljon kaikenlaista mitä ei voi lapselle kertoa.

Mukana on myös muita Super Duperissa nähtyjä hetkiä sekä pitkin elokuvaa että lopputekstien aikana. Lopputekstien jälkeen tosin tulee ennen näkemätön, kehystarinaan liittyvä kohtaus.

Once Upon a Deadpool on rakenteeltaan hieman hajanainen, eikä sitä kannata katsoa ennen kuin on nähnyt teatteri- tai Super Duper -version. Faneille se on kuitenkin ihan hauska, joskin iskevyydeltään muita versioita huomattavasti laimeampi kokemus.

Juttusarjan seuraavassa osassa käymme tasapuolisuuden vuoksi läpi muutamia DC-kustantamon sankareiden seikkailujen vaihtoehtoisia versioita.

Miten nähdä artikkelin elokuvat?

Spider-Man 2: Teatteriversio on julkaistu niin dvd:llä, blu-rayllä kuin UHD:llä. Sen näkee myös useista striimipalveluista kuten Disney Plus, HBO Max, Netflix ja Viaplay. 2.1-version näkee UHD:n mukana tulevalta blu-rayltä.

Spider-Man 3: Kaikki kotiteatteriformaatit sisältävät teatteriversion. Striimipalveluista sen näkee Netflixistä. Editor’s Cut -versio on julkaistu USA:ssa blu-rayllä neljän levyn Spider-Man Trilogy Limited Edition Collection – ja seitsemän levyn Limited Edition UHD + blu-ray -bokseissa. Kyseiset harvinaiset painokset on tekstitetty suomeksi, joten faneille ne ovat todella hankkimisen arvoisia.

Deadpool 2: Sekä teatteri- että Super Duper $@%!#& Cut -versiot on julkaistu Suomessa blu-rayllä ja UHD:llä. Striimipalveluista Disney Plus tarjoaa nähtäväksi teatteriversion. Once Upon a Deadpool on julkaistu USA:ssa ja Kanadassa blu-ray/dvd-kombona ja Australiassa blu-raynä. Suomiteksteillä sitä ei ole saatavilla.

 Tom Kajaslampi

Lisää luettavaa