Quentin Tarantino Cannes-uutuutensa hahmoista: ”He olivat hyvin karmeita”

Yhdeksännessä elokuvassaan Quentin Tarantino tutkii omaa suosikkiaihettaan: elokuvaa. Vaikka Once Upon a Time… in Hollywood ei ole ihan sellainen mestariteos kuin monet haluaisivat, siinä on pakottamatonta ilmavuutta, jota hänen viimeisimmistä elokuvistaan on puuttunut. Jos joutuisimme arvaamaan, veikkaisimme syyksi Los Angelesin aurinkoa.

Varoitus: tämä teksti ei sisällä juonipaljastuksia. Ensinnäkään emme pidä niistä, toisekseen Quentin Tarantino itse pyysi sitä. Ennen Once Upon a Time… in Hollywoodin ensimmäistä näytöstä, joka sai jonon venymään lähes Nizzaan asti, Tarantino julkaisi avoimen kirjeen, jossa pyysi yleisöä olemaan paljastamatta oleellisia yksityiskohtia:

”Rakastan elokuvaa. Te rakastatte elokuvaa. Tarinan löytämistä ensimmäistä kertaa. Olen innoissani saadessani jakaa Once Upon a Time… in Hollywoodin Cannesissa festivaaliyleisön kanssa. Koko työryhmä on tehnyt valtavan urakan luodakseen jotain ainutlaatuista, ja pyydän vain, että kaikki välttäisivät paljastamasta mitään sellaista, mikä voisi estää myöhempiä yleisöjä kokemasta sitä samalla tavalla.”

Ranskalaiset suhtautuivat pyyntöön tyytymättömästi murahdellen – kuten yleensäkin kaikkeen – mutta elokuvan nähtyämme toive tuntuu järkevältä, joten keskitymme kaikkeen muuhun. Arkistomateriaalia ja viitteitä Tarantinon lapsuutta muokanneisiin elokuviin ja tv-ohjelmiin kuhiseva uutuus esittelee entisen tv-tähti Rick Daltonin (Leonardo DiCaprio), joka navigoi muuttuvassa viihdemaailmassa apunaan pitkäaikainen sijaisnäyttelijänsä Cliff Booth (Brad Pitt).

La Croisette -bulevardilla juoruttiin, että kyseessä olisi Burt Reynoldsin ja hänen stunttinsa tehneen Hal Needhamin inspiroima tositarina. Se ei olisi 1960-luvun svengaavan fantasian ainut palanen reaalimaailmasta. Vuoteen 1969 sijoittuva elokuva käsittelee myös yhtä kaikkien aikojen pahamaineisinta rikosta: Charles Mansonin seuraajien suorittamia Roman Polanskin vaimon Sharon Taten (Margot Robbie) ja tämän ystävien murhia.

– He olivat hyvin karmivia, muuten heitä ei voi kuvata, ohjaaja toteaa Spahn Movie Ranchin asukeista, joita Manson vihki Perheensä jäseniksi.

– He kuitenkin järjestivät ratsastusretkiä Santa Susanan kanjoneihin ja Perheen jäsenet olivat itse asiassa hyviä siinä. He osasivat satuloida hevosia ja ratsastaa niillä. Minäkin kävin 6-vuotiaana ratsastamassa vanhempieni kanssa. En tiedä kävimmekö koskaan Spahn Ranchilla, mutta haluaisin ajatella niin!

Terveellisistä ulkoilma-aktiviteeteista huolimatta väkivaltaiset tapahtumat ravisuttivat koko maata.

– Manson-murhien aikaan vallalla oli vapaan rakkauden liike, oli toivoa ja uusia ideoita. Ihmisluonnon pimeän puolen näkeminen sai päät selviämään, Brad Pitt aprikoi – Se oli käännekohta, viattomuuden menetyksen hetki, jota elokuvakin kauniisti käsittelee.

Tarantino on jo Cannesin vakiokävijä: Siellä näytettiin hänen Reservoir Dogs -esikoisensa, jota seurasi Kultaisen palmun voitto Pulp Fictionilla. Ohjaaja toi sinne myös Death Proofin ja Kunniattomat paskiaiset.

Kun keskiössä on Los Angeles ja elokuvateollisuus, teatterissa istuu Sharon Tate ja Rick Daltonista on kauniisti tehty osa vanhoja elokuvia, ei ole ihme että jotkut toimittajat ovat jo kutsuneet Once Upon a Time… in Hollywoodia jonkinlaiseksi yhteenvedoksi, jossa kaikki Tarantinon eniten rakastamat asiat ovat vihdoinkin yhdessä paketissa.

– Sen ei ollut tarkoitus olla naurettavan itsetietoinen, mutta siinä on vähän tiettyjen asioiden yhteenvetoa, jota en ollut tarkoittanut tehdä, Tarantino myöntää.

– Yksi ensimmäisistä käsikirjoituksen lukeneista oli apulaisohjaajani Bill Clark, jota ilman en voisi kuvitellakaan tekeväni elokuvia. Nämä kaverit voivat todistaa, ettemme jakele käsikirjoituksia, joten Billkin tuli talooni lukemaan sitä. Hän juuri totesi ensimmäisenä: ”Hitto, numero ysi on kuin kaikki kahdeksan yksissä kansissa.”

Mutta ennen kuin innostutte liikaa, ei voi väittää, etteikö Tarantinon viimeisin olisi hiiiidas, eikä siinä ole juurikaan ikimuistoisia repliikkejä, joilla herkutella jälkikäteen. Toiminta käynnistyy kunnolla vasta räjähdysmäisessä, hauskassa finaalijaksossa, JOSTA EMME KERRO MITÄÄN. Onneksi kahden pääosamiehen välillä on helppoa kemiaa, joka saa tuntumaan uskomattomalta, etteivät he ole koskaan aikaisemmin tavanneet kuvauspaikalla.

– Aloitimme samoihin aikoihin, ja Bradin kanssa oli uskomattoman helppoa ja mukavaa tehdä töitä, DiCaprio kehuu.

– Quentin antoi hahmoillemme uskomattomat taustatarinat, hän tuli luoksemme mukanaan heidän yhteisten töittensä ja kokemustensa valtava tietosanakirja. Harvalla tässä maailmassa on yhtä laaja tietämys ei vain elokuvan historiasta vaan myös musiikista ja televisiosta. Hän on kävelevä tietokanta. Kaikki meistä tunsivat jossain vaiheessa itsensä ulkopuolisiksi Hollywoodissa, ja tämä on hänen rakkauskirjeensä alalle ja ihmisille, joita hän arvostaa. Tavallaan hän on palannut kotiinsa.

Once Upon a Time… in Hollywood saa ensi-iltansa Suomessa 16. elokuuta.

(EPISODI/Marta Bałaga, Cannes)

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut