Tarjolla todella rajua mättöä, demonista kauhumenoa ja mustaa huumoria – hevimetallia valkokankailla.

Godzilla vs. Kong on häpeilemätöntä hirviötoimintaa, joka ehkä säästelee hahmopuolellaan, mutta viihdyttää muuten koko rahan edestä. Tämä elokuva pitää nähdä teatterissa.

Wonder Woman 1984 on selvästi huonompi kuin ensimmäinen osa – eikä se ensimmäinenkään mikään mestariteos ollut. Kenestä olisi DCEU:n pelastajaksi?

Ahdistava kuvasto, yllätyksetön käsikirjoitus ja tasapaksut roolisuoritukset loihtivat kasaan viihdyttävän mutta epätasaisen taikajuomasekoituksen.

Petzoldin uutuus on romanttinen fantasia vesinymfistä – tai sitten ei. Sillä ei kuitenkaan lopulta ole väliä.

Merellinen uutuusanime ei onnistu tarjoamaan mitään uutta, mutta ainakin se näyttää aivan järisyttävän komealta.

Aito, hurmaava ja koskettava elokuva lapsuudesta ja aikuiseksi kasvamisen pelosta mutta myös sen tärkeydestä ja välttämättömyydestä.

The New Mutants on täynnä omituisia leikkuuvirheitä ja lennosta vaihtuvia aksentteja. Silti sillä on omanlaista charmiansa. Jo alusta asti on kuitenkin selvää, ettei näillä aineksilla olisi toimivampaa pakettia saanut kasaan.

Richard Stanleyn pitkään odotettu paluu ohjaajaksi on mukavalla tavalla vanhanaikaista pelottelua, mutta se vaatii katsojalta aktiivista hyväksymistä.

Täydellinen katastrofi on vältetty, vaikkei a-listan tähdittämällä ja jättimäisellä hintalapulla varustettu fantasiaspektaakkeli kyllä erityisen hyvin onnistukaan.

The Rise of Skywalker korjaa sen minkä The Last Jedi rikkoi ja tarjoaa turvallisen safe spacen Star Wars -faneille istumalla alkuperäisen trilogian harteilla.

Lähtöidea päähenkilön äkkinäisiin tempautumisiin eri puolille maapalloa on kiinnostava. Harmi kyllä sitä ei olla osattu käsitellä sen vaatimalla taidolla ja tarina jää sekavaksi ja vajavaiseksi.

Periaatteessa tärkeitä arvoja saarnaava fantasiasota on tarkoitettu yleisölle, jonka keskittymiskyky… oi, värikästä!