Eräästä maailman tunnetuimmasta mafiapomosta tehty elokuva on niin käsittämätön sekasotku, etteivät siitä nauti edes laittomat kalkkunanmetsästäjät.

Potentiaalinsa hukkaava huippunäyttelijöiden tähdittämä näppärä scifi-rikoselokuva sortuu liialliseen tarinalliseen kikkailuun.

Epätasainen uudelleenfilmatisointi on parhaimmillaan loistavaa rikoskomediaa, huonoimmillaan väsynyt kopio aikaisemmin nähdystä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin sijoittuva elokuva sekoittaa sotaa, draamaa ja veijarikomediaa arvoitukselliseksi, omaperäiseksi keitokseksi.

Tositapahtumiin perustuva kidnappausdraama palauttaa uskon Ridley Scottin ohjaajankykyihin. Toinen veteraani Christopher Plummer tekee Oscar-tasoisen roolisuorituksen miljardööri J. Paul Gettynä.

Ei läheskään niin hyvä kuin tekemiseen osallistuneiden kykyjen perusteella olisi pitänyt olla.

Kenneth Branagh on onnistunut puhaltamaan Hercule Poirot’hin uutta henkeä, mutta rohkeat valinnat tekevät hieman hallaa millintarkasti suunnitellulle alkuperäisteokselle.

Ennalta-arvattava ja stereotyyppinen pohjoismainen jännäri toimii hyvänä viihteenä vaikka ei lunastakaan odotuksia.

Tom Cruise virnuilumoodissa vie hieman liikaa huomiota yhdeltä kaikkien aikojen oudoimmilta elokuvan tositarinoilta.

Ehkä oudoimmassa Cannes-kilpasarjan elokuvassa ikinä Safdien veljekset antavat Robert Pattinsonille elämänsä roolin ja osoittavat olevansa varteenotettavia tekijöitä.

Logan Lucky on parhaimmillaan Ocean’s Elevenin junttiversion mieleen tuova kevyt hyvän mielen keikkaleffa, joka kuitenkin kompastelee omaan pikkunäppäryyteensä.

Baby Driver on mestarillisen nautinnollinen kuva- ja äänileikkauksen taidonnäyte. Se on myös takaa-ajoleffojen ja musikaalien ehdotonta eliittiä. Eikä se oikeastaan edes ole musikaali, se on pop-elokuva.