Etsi
Juuri Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla Suomen ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva gambialaisesta nuoresta miehessä elämästä selviytymisen puristuksessa Barcelonassa saa ansaitun laajemman teatterilevityksen.
Sujuva ja katsottava trilleri ei nouse lajityypin suurten elokuvien joukkoon. Sen seurassa viihtyy silti mukavasti.
Elokuva legendaarisen huumepomo Pablo Escobarin suhteesta tv-julkkikseen on aiheeltaan kiinnostava mutta toteutukseltaan jäyhän puiseva taitavista näyttelijöistä huolimatta.
Tositapahtumiin perustuva selviytymiselokuva kahdesta nuoresta purjehtimassa Tyynen valtameren poikki hurjan myrskyn kohdaten on jouheva ja taitavasti tehty, mutta voisi koskettaa vielä enemmän.
Raikas ja taitava näyttelijäkunta nostaa ulkoisen olemuksen aiheuttamasta itsetunto-ongelmasta kertovan yhden idean elokuvan viihdyttävyyden hieman korkeammalle asteelle.
Kiinnostava elokuva nuoresta sokeasta naismuusikosta ja häntä hoitaneesta poppamiehestä on vankkaa ammattityötä.
Seitsemän vuoden takaisen mukavan komedian jatkossa ei hauskuudesta ja kunnon tarinasta ole tietoakaan. Naurua ei ole tarjolla juuri lainkaan, vaan hapuileva tarina jää tasapaksuksi.
Merkityksettömään puhetulvaan ja sovinnaiseen huumorintajuun tottuneelle ranskalaisen elokuvan ystävälle oivallinen parin tunnin päätös joulun- ja uudenvuodenpyhille.
Kiinnostavasti alkava Saw-elokuvien kahdeksas osa luisuu nopeasti tusinakauhuksi.
Sinänsä ammattitaitoinen ja komea elokuva jää kolkoksi kuin tyhjä tynnyri.
Yritys osoittaa keski-ikäisen miehen kyvyttömyys vanhemmuuteen yksinään sisältää asenteellista huumoria sekä kliseistä ja pikkusievää hymistelyä vailla mitään kiinnostavaa oivallusta.
