Pienen perheen piinaa tuhon jälkeisessä maailmassa jatkavan elokuvan isoin puute on, että se ei ole ensimmäinen Hiljainen paikka.

Punkin räkäistä räimettä ja rokkitykittelyä. Disney meni aivan jokeriksi. Cruella on anarkiaa ja fashion statement.

Trilleri, joka tuntuu kehossa fyysisenä painona. Elokuva hengästyttää, tekee pahaa ja jännittää.

Vaikuttava esikoisohjaus yhdistää pastellinsävyisen tyttöyden mustaan huumoriin. Trillerimäisesti etenevän kostofantasian lupaukset lunastetaan yllätyksellisellä loppuratkaisulla.

Kotimainen psykologinen trilleri kertoo syrjäkylän incel-miekkosesta, jonka sisällä kytee kostonhimo.

Liam Neesonin uutukainen ei edes pyri keksimään pyörää uudelleen. Kaavamaista perusmättöä ja kostohommia patriotismin merkeissä.

Suoraviivainen ja alleviivatusti käsikirjoitettu elokuva pienkoneeseen valtameren ylle ajelehtimaan jäävästä pariskunnasta onnistuu heppoisuudestaan huolimatta tuottamaan mekaanista jännitystä.

Heikko kauhuviritelmä kanavoi monia muita vastaavia tekeleitä, mutta onnistuu häviämään niistä heikoimmillekin. Elokuvan paras puoli on, että se ei onnistu edes ärsyttämään.

Klassisia Spielberg-seikkailujen elementtejä mieleen tuova sympaattinen säikyttely melkein ansaitsisi ylimääräisen tsemppitähden, mutta lyhärin venyttäminen pitkäksi elokuvaksi pingottaa tarinaa paikoin liiankin ohueksi.

Parasite lukeutuu viime vuoden parhaisiin elokuviin. Mustavalkoversio tuo elokuvaan intensiteettiä ja kauhua, mutta toimii pääasiassa lisukkeena faneille.

Aiheeltaan kiinnostavan mutta kokemattomissa käsissä repaleisen kauhujännärin kauhuosuudet nimenomaan eivät toimi. Hyvät näyttelijät ja upea kuvaus pelastavat paljon.

Hyvännäköinen slasher-raina ei onnistu tuomaan genreen mitään uutta.

Greenlandissa maahan törmäävä Clark ei ole mikään Clark Kent, Teräsmies, vaan sitäkin pahempi uhka.