Komean näköisen draamaelokuvan tarinapuoli rampauttaa muuten kiinnostavan teoksen.

Jenni Toivoniemi kuvaa kokopitkässä esikoisohjauksessaan osuvasti elämän kipeitä kokemuksia, läheisten ihmissuhteiden valta-asetelmia ja ikuisen nuoruuden haavetta karnevalistisen naurun kautta – mutta lämmöllä.

Ulla Heikkilän esikoisohjaus tarttuu aiheeseen, jota ei vielä jostain syystä ole Suomessa elokuvissa käytetty. Rippileirille sijoittuva nuorisoelokuva ei ole täydellinen, mutta nuoret näyttelijät ovat todella hyviä.

Ikkunan noita ei aivan kulttitapaukseksi nouse, mutta on hyvällä tavalla poikkeava kummituselokuva.

Juonipaljastus: Joskus on vaikeaa olla nainen.

Mukava musiikkibisnekseen sijoittuva tarina suuren diivan ja hänen musiikkituottajaksi halajavan assistentin luovimisesta viihdemaailmassa on mukavaa vaikkakin yllätyksetöntä katsottavaa.

Ei sukua sille Richard Geren elokuvalle huolimatta kaikista univormuista.

Kesäinen Kesämaa on oikein passeli korona-ajan stressinlievittäjä.

Brutaali sotaelokuva on erityisen realistinen. Sen kylmäävät taistelukohtaukset hyytävät veren ja salpaavat hengityksen.

Johnny Depp pitää maneerinsa kurissa ja tekee pitkästä aikaa parhaan roolisuorituksensa.

Ensimmäinen inkerinsuomalainen pitkä elokuva on lupaava näyttö esikoisohjaaja Lauri Randlalta. Neuvosto-Virossa kasvaneen Johanneksen tarina liikuttaa ja naurattaa.

Viihdyttävä ja usein yllättävän hauska katsaus Saudi-Arabian naisten tilanteeseen olisi kaivannut ohjaukseensa enemmän tulta ja tappuraa.

Pararatsastajan tarina on liian monen virhepisteen runtelema vaisu ja kankea elämäkerta, jolle olisi suonut vetävämmän ilmaisun.