Huonoimmillaan raivostuttava, suurimmaksi osaksi kuin brutaalilla sarjakuvaväkivallalla kuorrutettu musiikkivideo mutta parhaimmillaan viihdyttävä toiminta rakentuu Margot Robbien rakkaudella esittämän Harley Quinnin johtamien kiinnostavien naishahmojen varaan.

Tervetuloa takaisin, Terrence.

Seksuaalinen ahdistelu ja valta-aseman väärinkäyttö avataan ja esitetään yksinkertaistettuna ja selkeästi. Bombshellin jälkeen kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, miksi aiheeseen tulee puuttua.

Hauska mutta kovin keskinkertainen animaatio tarjoaa naurun aihetta koko perheelle. Will Smith ja Tom Holland sopivat äänirooleihinsa kuin nakutettu, ja elokuva tarjoaa agenttileffoista kiinnostuneille hauskoja sisäpiirin vitsejä.

Greta Gerwigin kunnianhimoinen toinen elokuva todistaa, ettei Lady Bird ollut onnellinen sattuma, vaan hän todella on eräs lupaavimpia ohjaajia nykypäivän Hollywoodissa. Saoirse Ronan ja Florence Pugh loistavat Gerwigin hellässä huomassa.

Sinänsä oikein tehty elokuva tärkeästä aiheesta ei onnistu tekemään kunniaa Bryan Stevensonille ja hänen työlleen.

Suku kokoontuu viettämään hiljaista surujuhlaa iloiseen perhetapahtumaan. Puhumattomuuden perinteen luulisi puhuttelevan suomalaista katsojaa.

Uskomaton tekninen suoritus ja ennen kaikkea vahva sotadraama, joka todennäköisesti nappaa ainakin muutaman Oscarin.

Täydellinen katastrofi on vältetty, vaikkei a-listan tähdittämällä ja jättimäisellä hintalapulla varustettu fantasiaspektaakkeli kyllä erityisen hyvin onnistukaan.

Pahat pojat ovat palanneet pitkän tauon jälkeen. Toimintaa riittää, mutta mihin komedia on jäänyt?

Komiteatyöltä vaikuttava verinen mutta tylsä pelottelu kuljettaa rinnakkain liian monta tasa-arvoista tarinaa samasta kirotusta talosta.

Marvel-ohjaajanakin kunnostautunut Taika Waititi on tehnyt hillittömän Hitler-parodian, joka onnistuu sekä naurattamaan että koskettamaan.

Tylsä ja juoneton musikaali aiheuttaa lähinnä turhautunutta sähinää.