Kevyt elokuva sodanjälkeisestä Britanniasta on turvallisen tuttu brittituotanto, joka kaikessa ennakoitavuudessaan jättää jälkeensä hyvää mieltä.

Iki-ihana Charlize Theron tekee taas yhden kuuluisista valkokangasmuodonmuutoksistaan.

Hauskasta lähtökohdasta huolimatta lattea toimintakomedia ei pääse vauhtiin. David Oyelowon hauskin ja hulluin roolisuoritus tekee elokuvasta katsottavan.

Enemmän väkeä, tuhoa ja kosmisia visioita kuin kaikissa aikaisemmissa Marvel-elokuvissa yhteensä. Jos niistä pitää, todennäköisesti rakastaa tätäkin.

Vanhemmat päättävät torpata tyttäriensä seksikokeilut hyvän maun rajat ylittävässä mutta siksi/silti toimivassa kohelluksessa.

Aikaisemminkin yhteistyötä tehneen tiimin rymistely onnistuu kitkemään hauskasta ideasta lähes kaiken viihdyttävyyden.

Kauhuelokuva, joka ei laske pelottavuuttaan vain böö-säikyttelyjen varaan, vaan sen minimalistinen ääniraita vain korostaa jännittävien hetkien vaikuttavuutta.

Aivan liian myöhään tehty kauhuhitin jatko-osa on liian kliseinen ja suorastaan hölmö ollakseen aidosti pelottava.

Itsetarkoituksellisen räväkkä koko perheen komedia kertoo farkkutakkiin pukeutuvan kaniinin ja tämän ihmisnaapurin välisestä vihanpidosta.

Huonosti toteutettu mainoselokuva on tuttua ja turvallista hömpänpömppää.

Yli kahden tunnin mittaisella namedroppaus-sessiolla on visuaalisesti huikaiseva ulkokuori ja herttaisen seikkailullinen sydän.

Isot robotit ja hienot jättihirviötkään eivät riitä, jos tekijät eivät tiedä, miten niitä pitää käyttää.

Teinifantasia jättää tarinan aineksia hyödyntämättä.