Miika Nousiaisen romaaniin perustuva Metsäjätti on sympaattinen elokuva, jossa ollaan pienen ihmisen puolella. Jussi Vatanen tekee luontevan pääosasuorituksen, ja muutkin näyttelijät ovat hyviä.

Tyylikäs dokumentti tekee kunniaa paitsi Aalloille myös arkkitehtuurille yleisesti. Pornoa modernismin estetisoijille.

Upean musiikin säestämä ajatuksia herättävä dokumentti kertoo kuolevista alkuperäisheimoista.

Komean näköisen draamaelokuvan tarinapuoli rampauttaa muuten kiinnostavan teoksen.

Jenni Toivoniemi kuvaa kokopitkässä esikoisohjauksessaan osuvasti elämän kipeitä kokemuksia, läheisten ihmissuhteiden valta-asetelmia ja ikuisen nuoruuden haavetta karnevalistisen naurun kautta – mutta lämmöllä.

Sympaattinen ja kohteitaan lempeästi kohteleva dokumenttielokuva rakkaudesta kypsemmällä iällä.

Ulla Heikkilän esikoisohjaus tarttuu aiheeseen, jota ei vielä jostain syystä ole Suomessa elokuvissa käytetty. Rippileirille sijoittuva nuorisoelokuva ei ole täydellinen, mutta nuoret näyttelijät ovat todella hyviä.

Ensimmäinen inkerinsuomalainen pitkä elokuva on lupaava näyttö esikoisohjaaja Lauri Randlalta. Neuvosto-Virossa kasvaneen Johanneksen tarina liikuttaa ja naurattaa.

Pararatsastajan tarina on liian monen virhepisteen runtelema vaisu ja kankea elämäkerta, jolle olisi suonut vetävämmän ilmaisun.

Klaus Härön ruotsinkielinen elokuva pohjautuu hänen omaan elämäänsä. Elokuva ei ole täydellinen, mutta se jää mieleen ja herättää ajatuksia.

Mikäli Luokkakokousten suosiosta voi jotain päätellä, samaan muottiin tehty kopio 1980-luvun Tom Hanks -komediasta on varma hitti.

Sotkuinen käsikirjoitus yhdistää aivan liian monta elementtiä budjettiinsa nähden, joten lopputuloksena on melko sekava kauhuelämys.

Heinähattu ja Vilttitossu onnistuvat vakuuttamaan kohdeyleisönsä – eivätkä luultavasti nukuta kaikkia vanhempiakaan.