Paras. Leffanimi. Ikinä.

Perhe Addams on innostavan outo ja hurmaava elokuva täynnä kummallisia hetkiä.

Kuudes osa Terminaattori-saagaan onnistuu hukkaamaan tilaisuutensa palauttaa James Cameronin hieno konsepti entiseen loistoonsa olemalla vain ei-niin-kovin-halpa kierrätyskopio vanhoista elokuvista. Se tekee kaiken niin varovaisen varman päälle, että lopulta käteen ei jää mitään kiinnostavaa.

Ohjaaja on haukannut ison palan mutta selviytyy siitä.

Onnistunut jälleennäkeminen ei tuo zombitoimintakomediaan mitään uutta, mutta toisaalta miksi korjata jotain mikä ei ole rikki.

Renée Zellwegerin muodonmuutos on ehkä tyypillinen Oscar-voittoon vievä roolisuoritus, mutta se on harvinaisen hyvä tyypillinen Oscar-voittoon vievä roolisuoritus.

Ruotsalaiskomediaan perustuva kotimainen esittelee suomalaista joulua, jossa kiristyvät niin vatsanahka kuin pinnakin.

Periaatteessa tärkeitä arvoja saarnaava fantasiasota on tarkoitettu yleisölle, jonka keskittymiskyky… oi, värikästä!

Pikkunäppärä, vanhakantainen ja ennalta-arvattava tarina nuoren tytön ja nuoren lumimiehen ystävyydestä ja pakomatkasta Shangaista Himalajan vuoristoon.

Stripparit vetävät yhtä köyttä ja vievät miehiä kuin litran mittaa nautittavassa rikoskomediassa.

Elokuvan todellinen kauneus ei piile sen rakkaudessa, vaan siinä miten se taistelee pakotettua maskuliinisuutta vastaan.

Fingerpori-leffa on voinut olla tuotantoyhtiön mielestä nerokas idea, mutta Pertti Jarlan sarjakuva ei yksinkertaisesti käänny valkokankaalle.

Teinidiivailu on sympaattinen tarina aikuisuuden kynnyksen haasteista, mutta elokuvana se on levoton ja poukkoileva kuin teinin mieliala.