Morfydd Clark loistaa Rose Glassin debyyttielokuvassa, joka on uskonnollista kauhua parhaimmillaan.

Aiheeltaan kiinnostavan mutta kokemattomissa käsissä repaleisen kauhujännärin kauhuosuudet nimenomaan eivät toimi. Hyvät näyttelijät ja upea kuvaus pelastavat paljon.

Hyvännäköinen slasher-raina ei onnistu tuomaan genreen mitään uutta.

Peninsula on itsenäinen jatko-osa neljän vuoden takaiselle Juna Busaniin -elokuvalle. Eteläkorealainen zombie-kuvaelma on varsin viihdyttävä ja hyvätunnelmainen teos eikä erityisesti vaadi edeltävän elokuvan näkemistä.

Ikkunan noita ei aivan kulttitapaukseksi nouse, mutta on hyvällä tavalla poikkeava kummituselokuva.

Kaikinpuolin epäonnistunut kauhuraina ei tarjoa mitään edes edellisen elokuvan ystäville.

Universalin Näkymätön mies -hirviöklassikon päivitys yllättää malttaessaan rakentaa tunnelmaa böö-pelottelun sijaan. Verenroiske tuntuu paikoin jopa turhalta sen rinnalla!

Sotkuinen käsikirjoitus yhdistää aivan liian monta elementtiä budjettiinsa nähden, joten lopputuloksena on melko sekava kauhuelämys.

Richard Stanleyn pitkään odotettu paluu ohjaajaksi on mukavalla tavalla vanhanaikaista pelottelua, mutta se vaatii katsojalta aktiivista hyväksymistä.

Komiteatyöltä vaikuttava verinen mutta tylsä pelottelu kuljettaa rinnakkain liian monta tasa-arvoista tarinaa samasta kirotusta talosta.

Puutteistaankin huolimatta toimiva kauhulänkkäri panostaa pahaenteiseen tunnelmaan.

Kliseinen halpiskauhuleffa viihdyttää huonoudellaan ja pöljällä tarinallaan.

The Ligthouse on eräs tämän vuoden kuumimpia elokuvatapauksia ja kaiken odotuksen arvoinen. Sanat eivät riitä kuvaamaan Robert Eggersin uutta ja outoa elokuvaa, joka on yhtä hämmentävä kuin se on lumoavakin.