Tämän luukun elokuvat ovat nykymittapuulla niin isoja – ainakin meidän elokuvan ystävien silmissä – että on vaikea kuvitella joidenkin niistä olleen ilmestyessään lippukassapettymyksiä. Vuosien vieriminen on nostanut nekin klassikkojen asemaan.
25.
The Shawshank Redemption
1994
Ohjaus: Frank Darabont
Tälläkin hetkellä ties jo kuinka monennetta vuotta Internet Movie Databasen ykköstilalla paistattelevalla Shawshank Redemptionilla on myös suomenkielinen nimi. On kuitenkin turvallisempaa käyttää alkuperäistä, koska käännöstä pidetään spoilerina. Senhän ymmärtää oikeasti vasta elokuvan katsottuaan, mutta näin joulun alla en halua pilata kenenkään tunnelmaa. Paitsi niiden, jotka olisivat halunneet itkeä: ”Menitte sitten paljastamaan koko juonen!” Teille toivon joulupukilta vain risuja.
Mutta asiaan. Stephen Kingin miniromaanin (jonka nimessä on ihan sama ”spoileri”, mutta ei nyt mennä siihen) filmatisointi teki Frank Darabontista King-kuiskaajan, joka myöhemmin teki myös hienot sovitukset Vihreä maili (1999) ja The Mist – Usva (2007). The Shawshank Redemption kertoo Tim Robbinsin arvoituksellisen arkisesti esittämän, murhasta tuomitun miehen vuosista ja vuosikymmenistä otsikon rangaistuslaitoksesta. Juoni soljuu vetäen katsojan mukaansa – mutta pitää sopivasti yllä salaperäisyyden verhoa.
24.
The Big Lebowski
1998
Ohjaus: Joel Coen, Ethan Coen
The Shawshank Redemptionin tapaan The Big Lebowski ei ilmestyessään ollut mikään välitön hitti, ja toisin kuin Shawshank, se ei saanut edes kriittistä suitsutusta ja palkintoehdokkuuksia. Sen arvo on kuitenkin huomattu ajan myötä, ja tällä hetkellä se on yksi suurimmista kulttisuosikeista maailmassa – ellei suurin.
Jeff Bridgesin ikimuistoisesti esittämä The Dude ottaa elämän rennosti, kunnes hän joutuu nimisekaannuksen vuoksi hyökkäyksen kohteeksi. Ryhtyessään periaatteesta perimään korvausta kärsineestä sisustuselementistä hän tulee sotketuksi rikoskuvioon, joka menee pieleen juuri niin kutkuttavasti kuin Coenin veljesten parhaissa rikoskomedioissa voi mennä.
23.
Brokeback Mountain
2005
Ohjaus: Ang Lee
Vaikka Brokeback Mountain käsittelee aikaa, jolloin poikkeamat seksuaalista suuntautumisessa olivat karsastettuja ja jopa vaarallisia, se oli käännekohta yleisessä tavassa kuvata homoseksuaalisuutta. Mutta mikä tärkeintä, se on myös pakahduttavan koskettava rakkaustarina, jossa Jake Gyllenhaal ja Heath Ledger ovat parhaimmillaan.
22.
Moulin Rouge!
2001
Ohjaus: Baz Luhrmann
Ensimetreiltään hengästyttävän leikkisä ja värikäs sekoitus romanttista kabareeta ja suosikkikappaleista koostettua musikaalia on Baz Luhrmannin räiskyvän uran kulminaatiopiste. Ewan McGregorin esittämä sanaseppo alkaa väärinkäsitysten myötä piirittää Nicole Kidmanin kuuluisaa kurtisaania, johon vaikutusvaltaisempikin taho on iskenyt silmänsä. Pakahduttavaa ja hauskaa!
21.
Hyvät, pahat ja rumat
Il buono, il brutto, il cattivo, 1966
Ohjaus: Sergio Leone
Sergio Leonen pitkät otot, panoraamamaisemat ja äärimmäiset lähikuvat ovat olleet suosittuja kopioinnin ja parodioinnin aiheita, mutta elokuva, joka niistä lopullisesti teki hänen tavaramerkkinsä, on edelleen hienoa ja hauskaa katsottavaa. Clint Eastwoodin, Lee Van Cleefin ja Eli Wallachin välinen kolmikko metsästää kätkettyä aarretta Yhdysvaltojen 1800-luvun puolivälin sisällissodan melskeessä tavalla, joka nosti nenänvartta aiemmin katsotut italowesternit lajityypin edelläkävijöiksi.
20.
Fight Club
1999
Ohjaus: David Fincher
Jo aikaisemmin läpimurrollaan Seitsemän joulukalenterissa (luukussa nro 19) nähty David Fincher vakuutti yhtä lailla Fight Clubilla, jossa Edward Nortonin esittämän taviksen elämä joutuu Brad Pittin esittämän pyörremyrskyn sieppaamaksi. Molemmat mainitut elokuvat yhdistävät brutaalia väkivaltaa, mystisfilosofiseen tarinaan, mikä on tehnyt niistä yhä uusia ystäviä saavia suosikkeja. Monet sellaisetkin, jotka eivät ole Fight Clubia nähneet, tietävät mikä on Fight Clubin ensimmäinen sääntö.
19.
Mafiaveljet
Goodfellas, 1990
Ohjaus: Martin Scorsese
Martin Scorsesen mafiaeepos kattaa useampia vuosikymmeniä kertoessaan rikollisia ihailleen nuorukaisen noususta rikosperheen johtoon. Robert De Niro, Ray Liotta ja Joe Pesci muodostavat kaverikolmikon, jotka kohtaavat henkilökohtaisia ja kollektiivisia haasteita matkallaan huipulle – mutta ennen kaikkea Mafiaveljet on kuvaus rikoksen houkuttavuudesta, joka ei perustu vain rahaan ja valtaan vaan myös elämälle tarkoitusta antavaan draiviin.
18.
Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia
The Lord of the Rings: The Two Towers, 2002
Ohjaus: Peter Jackson
Uskomatonta mutta totta. Yleensä Taru sormusten herrasta -trilogiasta nostetaan ykköseksi päätösosa Kuninkaan paluu, mutta Episodin joulukalenterissa se jäi luukkuun nro 19 ja astetta paremmaksi nousi toinen osa Kaksi tornia. Sitä tavataan pitää ”väliosana”, mutta äänestäjät perustelivat valintojaan niin, että vaikka Kuninkaan paluu on massiivinen, se ei kerro hyvien ja pahojen välisiä mittasuhteita. Kahdessa tornissa hyvisten alakynsi tulee selväksi tavalla, joka tekee sen yhteenotoista enemmän jännittämisen arvoisia.
Ketään ei varmaan yllätä, ettei Kaksi tornia ollut mukana kymmenen vuoden takaisella vastaavalla listalla. Ehkä on hieman outoa, että Hyvät, pahat ja rumat sekä Ri… anteeksi, The Shawshank Redemption eivät vielä olleet mukana, mutta kaikki muut siellä olivat.
Jännitys tiivistyy seuraavassa luukussa, jossa myös korjataan listaamisen aikana tapahtunut vääryys!
