Yksi asia on selvä: Quentin Tarantino rakastaa omaa maailmaansa. Monissa haastatteluissa ohjaaja on nimennyt Once Upon a Time… In Hollywood -elokuvansa omaksi päätyökseen, eikä siinä mitään. Elokuva on mainio katsaus Hollywoodin värikkääseen ajanjaksoon. Kun Tarantino oli saanut elokuvakäsikirjoituksen valmiiksi, hän kirjoitti tulevasta elokuvastaan myös romaaniversion.
Kirjan rakenne eroaa elokuvasta, ja siinä on kaikkea enemmän. Se antaa esimerkiksi vastauksen kutkuttavaan kysymykseen siitä, tappoiko Cliff Booth vaimonsa, syventäen paikoin myös elokuvassa nähtäviä kohtauksia ja hahmoja.
Tarantino on kahdesti Oscarilla palkittu käsikirjoittaja, joten ei ole yllätys, että sanat ovat hallussa. Kirja on kuitenkin hyvin erilainen formaatti, kuin elokuvakäsikirjoitus. Tarantino onneksi tietää sen, ja välttää pahimmat sudenkuopat.
Paikoin tuntuu kuitenkin siltä, että Tarantino on liian rakastunut itseensä, omaan tekemiseensä ja pohjattomaan viisauteensa. Hän knoppailee elokuvatietoudellaan rasittavan paljon – ikään kuin kukaan muutenkaan jaksaisi kuunnella nörttikaverin jatkuvia nippelitietopläjäyksiä elokuvista, joita kuuntelija ei itse ole nähnyt.
Tarantino rönsyilee ja jaarittelee sivukaupalla turhanpäiväisillä yksityiskohdilla, mikä tekee lukukokemuksesta välillä raskaan. Osin sitä voisi perustella kirjan tyylilajilla, koska sen on tarkoitus olla niin sanottua kioskikirjallisuutta. Alkukielellä kirja julkaistiin vain pokkarina, alleviivaamaan pulp-henkeä.
Ytimen teroittamisesta ei kuitenkaan olisi ollut haittaa, ehkä kustannustoimittaja ei uskaltanut puuttua mestarin sisältöön? Samaan aikaan voisi kuitenkin olla mielenkiintoista lukea jatko Once Upon a Time in Hollywoodille, koska kirjan hyvät osuudet ovat hyviä. Suomentaja Juha Ahokas on onnistunut vaikeassa tehtävässä ja saanut Tarantinon omaleimaisen tyylin toimimaan suomen kielellä.
Jesse Raatikainen
★★★
Once Upon a Time in Hollywood. Kirjoittanut Quentin Tarantino. Suomentanut Juha Ahokas. Kustantaja Like. 400 sivua.
