Genret: Lasten

Onnelin ja Annelin talvi

Viime vuonna ilmestynyt Onneli ja Anneli oli sympaattinen filmatisointi Marjatta Kurenniemen lastenkirjasta, jossa nimihahmot kokevat juuri itsensä kokoisia seikkailuja ilman sen suurempia rajoja toden ja fantasian välillä. Se sai yli 177 000 katsojaa, eikä ole mitään syytä kuvitella, että sen jatko-osa pärjäisi yhtään huonommin.

Me Rosvolat

Kukapa ei olisi lapsena leikkinyt merirosvoja. Kun eteen ilmaantuu tilaisuus viettää koko kesä piraattina, vaikkakin kuivalla maalla, ei mikään voisi olla hienompaa. Ei ainakaan 10-vuotiaan Viljan (Sirkku Ullgren) mielestä.

Belle ja Sebastian

Sebastian on seitsenvuotias pikkupoika, joka elää kasvatti-isoisänsä Cesarin kanssa pienessä kylässä Ranskan Alpeilla 1940-luvun alkupuoliskolla. Hän auttelee vuorenrinteessä kituuttavan tilan hoidossa ja vaeltaa vuorilla isoisänsä kanssa, eikä pahemmin välitä aikuisten kotkotuksista, kuten koulusta, kylää hallitsevista saksalaisvalloittajista tai syrjäkarein vaihdetuista katseista, kun puhe kääntyy Sebastianin äitiin. Tämä on pojan mielestä matkustanut vuoren toiselle puolelle Amerikkaan ja palaa päivänä minä hyvänsä lahjojen kanssa.

Paavo Pesusieni kuivalla maalla

Paavo Pesusieni on juuri sellaista levotonta viihdettä, jolta valistuneet vanhemmat haluavat suojella pikku pilttejään: aivotonta, yliampuvaa – ja juuri siksi niin vastustamatonta ja ihanaa. Räikeät animaatiohahmot kommunikoivat pääasiassa kimittämällä, karjumalla ja muljauttelemalla silmämuniaan. Pari pullistuvaa verisuonta ja karvaista vaikkukokkaretta lisää, niin oltaisiin jo Renin ja Stimpyn sfääreissä.

Paddington

Yksi brittiläisen lastenkirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista on Karhuherra Paddington: pieni ja pyylevä lontoolaisnalle, joka pukeutuu siniseen duffelitakkiin ja leveälieriseen hattuun. Michael Bond kirjoitti ensimmäisen Paddington-kirjansa jo vuonna 1958. Suomeksi karhuherran kommelluksista on saatu lukea 1970-luvulta lähtien.

Viiru ja Pesonen: Pikkukepposia ja suurta ystävyyttä

Ruotsalaisiin lastenkirjoihin perustuvien Viiru ja Pesonen -piirrettyjen jälkeen on vuorossa kiinnostava sekoitus Saksasta: suomeksi dubatussa elokuvassa nähdään oikeita näyttelijöitä ja lavasteita, joihin on yhdistetty tietokoneella luotuja hahmoja, tärkeimpänä tietysti vanhapoika Pesosen ihmismäinen kissaystävä Viiru. Ratkaisu toimii, varsinkin kun todellisen ja tietokoneella luodun kuvan yhdistämisen toteutuskin on eurooppalaisittain erittäin onnistunutta.

Postimies Pate

Brittiläisen lastentelevision klassikoihin lukeutuva Postimies Pate on kuin pilteille suunnattu Sydämen asialla: ohjelman jaksoissa pyöritään perienglantilaisessa pikkukylässä ja ratkotaan persoonallisten asukkaiden pulmia. Päähenkilö on avulias, rehti ja kunnollinen (siis melkein ällöttävän kiltti) postimies Pate. Apurina Patella on mustavalkoinen, vikkelätassuinen kissa Jessi. Yhdessä Pate ja Jessi kuljettavat kirjelähetyksiä ja nostavat lehmiä ojista.

Bamse ja rosvokaupunki

Bamse eli Maailman vahvin Nalle on ruotsalainen sarjakuvahahmo. Rune Andréasson loi jymyhunajasta supervoimat saavan nallen 1960-luvulla, ja hahmon nimikkolehteä julkaistaan edelleen Suomessakin. Sarjakuvien lisäksi Bamse on seikkaillut myös televisiossa. Nalle on kaiken kaikkiaan vähemmän kirjallinen tapaus kuin suurin osa ruotsalaisista lastenklassikoista – muttei vähemmän ideologinen.