Maa: Ruotsi

Bekas

1990-luvun Irak kärvistelee Saddam Husseinin pihdeissä, ja monet pyrkivät pois maasta rahalla, suhteilla tai tuurilla. Myös Zana ja Dana, orvoksi jääneet veljekset, päättävät muuttaa Amerikkaan paremman elämän toivossa. Pikkupoikien käsitykset Yhdysvaltojen myyttisestä onnelasta perustuvat ohikiitävään, luvatta luotuun silmäykseen, kun kaupungin elokuvateatterissa esitetään Teräsmiestä.

Only God Forgives

Odotukset olivat korkealla, kun tyylikkään mutta väkivaltaisen toimintajännäri Driven ohjaaja Nicolas Winding Refn ja näyttelijä Ryan Gosling ilmoittivat jatkavansa yhteistyötä. Kaksikon Only God Forgives on kuitenkin jakanut katsojat voimakkaasti, ja Cannes-näytöksestä osa yleisöstä käveli ulos. Paikoilleen jääneistäkin osa buuasi elokuvan päätyttyä. Toki suosionosoituksiakin tietysti sateli.

Lasse Kreikassa

Serkukset Anders Jacobsson ja Sören Olsson ovat kirjoittaneet lukuisia lasten- ja nuortenkirjoja, joiden tunnettuja hahmoja ovat perheidensä ja ihmissuhteidensa kanssa sekoilevat Sune – suomalaisittain Lasse – ja Bert. Jacobsson ja Olsson ovat Ruotsin versio Sinikka ja Tiina Nopolasta, joiden kirjoista on myös väännetty elokuvamuotoon Risto Räppääjän sekä Heinähatun ja Vilttitossun seikkailuja.

Syödä, nukkua, kuolla

Rasa on parikymppinen montenegrolaistaustainen tyttö, joka asuu isänsä kanssa Koillis-Skoonen tomuisessa lähiössä. Hän työskentelee tehtaalla vihannespakkaajana maksaakseen oman ja sairaan isänsä elämisen, mutta saa lähtöpassit tehtaan pyrkiessä kohottamaan talostilannettaan. Alkaa törmäyskurssi yhteiskunnan ja byrokratian kanssa Rasan yrittäessä löytää ote yhteiskunnasta ja päästä töihin pitäen samalla huolta isästään.

Laulu koti-ikävästä

Maita ja mantuja voi kiertaa monella tavalla. Kai Latvalehto kiersi Aknestik-yhtyeen kanssa aikansa soittamassa Suomirokkia. Hän oli jo sitä ennen tottunut vaihtamaan maisemaa. Hänen perheensä muutti Ruotsiin, kun Latvalehto oli parin vuoden ikäinen, ja taas takaisin koti-Suomeen hänen tultuaan teini-ikään.

Searching for Sugar Man

Detroitin sumuisia syrjäkujia mittailee luultavasti tänäänkin hoikka ja hieman kumara meksikolaistaustainen mies, jolla alkaa olla jo ikää. Mies huhkii yhä raskaissa hanttihommissa, sillä pienipalkkaisista töistä ei ole jäänyt mitään käteen. Hän palaa vetoiseen taloonsa, samaan jossa hän on asunut jo neljäkymmentä vuotta, ja sytyttää tulen kaminaan. Sixto Rodriguezia, 70, ei arvaisi supertähdeksi.